Tieteen historian kurssi alkaa 1.11.

Tiedepiiri järjestää marraskuussa kurssin, joka johdattelee tieteen historiaan. Luennot, lukeminen, tehtävät ja ekskursiot opastavat ajankohtaiseen tutkimusalaan. Toisin kuin aiemmin on ilmoitettu, kurssi alkaa vasta keskiviikkona 1.11. klo 10.  Tunnit ovat Sirkkalan kampuksen Janus-salissa.
Kurssin luennot keskittyvät marraskuulle, sen tentti on joulukuussa ja tehtävät pitää olla tehtynä 15.1.2018 mennessä.

Kurssin luennot johdattelevat keskeisiin tutkimuskysymyksiin ja niiden aikataulu on tällainen:

1.11. Janne Tunturi: Tieteen lyhyt historia – käännekohdat ja kipupisteet
8.11. Ekskursio Lasarettimuseoon (myöh. ylimääräinen ekskursio Akatemiatalon 200-vuotisnäyttelyyn)
15.11.  Janne Tunturi: Onko tieteessä vallankumouksia?
22.11. Leila Koivunen & Mari Tanninen: Materiaalisuus tieteen historiassa
29.11. Johanna Skurnik & Janne Tunturi: Tiede liikkeellä –  tiedon tekijät ja välittäjät
13.12. Tentti (Kaksi muuta tenttiä akvaariossa 15.1.2018 asti.)

Mainokset

Humboldtin lahja

Humboldt

Tiedepiiri harrastaa myös yliopistohistoriaa ja kävi kuuntelemassa jenalaisen professori Michael Maurerin esitelmän Wilhelm von Humboldtista. Maurer (s. 1954) on arvostettu kulttuurihistorioitsija. Humboldt (1767-1835) taas tunnetaan Berliinin yliopiston suunnittelijana, jonka ideat vaikuttivat ratkaisevalla tavalla siihen, miten yliopistojen tehtävät 1800-luvulla määriteltiin. Hänen veljensä Alexander on Tiedepiirin suuria suosikkeja.

Wilhelm von Humboldt oli filologi, diplomaatti, filosofi ja virkamies, jonka vaiheita Maurer on selvittänyt elämäkerrassa Wilhelm von Humboldt:  Ein Leben als Werk (2016). Kirjan tapaan luento seurasi Humboldtin elämää kronologisessa järjestyksessä, jossa Berliinin yliopiston perustaminen tapahtuu viimeisen kolmanneksen alussa. Roomassa ollut diplomaatti ja tunnustettu filologi käytti tällöin 16 kuukautta uuden preussilaisen yliopiston synnyttämiseen. Humboldt halusi luoda korkeakoulun, jossa opiskelleet valmistuivat vähitellen yhteiskunnallisiin tehtäviin. Yliopistossa piti myös tutkia ja tehdä tiedettä. Opiskelun ei kuitenkaan tarvinnut noudattaa tieteenalojen rajoituksia: tärkeintä oli olla luentojen ja kirjojen äärellä, oppia niistä olennaisin.

Maurer viittasi vain lyhyesti Humboldtin yliopistoideaalin patrioottiseen taustaan; kyse oli Preussin vastaiskusta Ranskalle, joka oli Napoleonin sodissa repinyt rikki muun ohessa paikallisen opetusjärjestelmän. Se luotiin uudestaan Berliinissä, mutta samalla tavoitteeksi luoda myös virkamiesten ja valtiolle uskollisten (mies)kansalaisten yhteisö, jonka varaan Preussi, ja unelmissa myös kokonainen Saksa, saattoi rakentaa uutta valtiota.

Alexander von Humboldt jäi Maurerilta, samoin kuin monilta muilta humboldtilaisen yliopiston tutkijalta, veljensä varjoon. Alexander oli 1800-luvun alkupuolen ehkä vaikutusvaltaisin luonnontieteilijä. Hän oli organisoija, matkustaja, laitehullu ja mittaaja, joka ei ajatellut maailmaa koskevan tiedon tulevan vain kirjoista ja luennoista. Veljesten rinnakkainasettaminen syventäisi todennäköisesti molempien kuvaa.

Maurer viipyi kauan vanhenevassa Wilhelm von Humboldtissa, joka ylisti vapaaehtoista yksinäisyyttä, kuljeskelua ja kirjeiden parissa vietettyä aikaa. Yhteys nuorempaan, yhteisöllistä yliopistoelämää  korostaneeseen pedagogiin ei välttämättä näytä itsestäänselvältä. Elämässä on yllättävät käänteenä, mutta sekä humboldtilaisessa pedagogiassa että tämän myöhäisvaiheen psykologiassa on yhteinen pohja:  ihminen tarvitsee aikaa ajatella ja mahdollisuuden ajelehtia.

Tieteen historiaa lukuvuonna 2017-2018

800px-PSM_V43_D075_Chemical_laboratory

Tiedepiiri jatkaa aktiivista toimintaansa myös lukuvuonna 2017-2018. Tutkimusseminaarimme siityy perjantai-iltapävään. Silloin keskustelemme tieteen historian merkityksestä ja tiedon asemasta sekä eri vaiheissa olevista tutkimuksista.

Järjestämme myös 25.10. alkavan kurssin Tiedon paikat, välittäjät ja tekijät –  johdatus tieteen historiaan (5 op)  keskiviikkoisin klo 10-12. Tässä kurssikuvaus:

”Miten tieteen asema on muuttunut viimeisen 500 vuoden aikana? Mikä on tieteen ja tiedon suhde? Kurssi johdattaa ajankohtaiseen tieteen ja tiedon historian tutkimukseen: sen kohteisiin, menetelmiin ja tärkeimpiin kysymyksiin. Kurssilla pohditaan tieteen vallankumouksia, yksiköiden ja tutkimusyhteisöjen merkitystä, mutta myös tutkimusvälineiden ja -materiaalin vaikutusta. Kurssilla tehtävät ekskursiot vievät tutkimuksen teon ja sen soveltamisen paikoille.”

Tervetuloa mukaan! Kurssin valmisteluja ja etenemistä voi seurata myös näillä sivuilla ja somessa.

Kuva: Chemical laboratory at Oswego SUNY. Wikimedia Commons

Lapinhulluutta, navigoinnin historiaa ja muraaliatlaksia

John Nurmisen säätiön ja Tiedepiirin seminaari matkojen, maantieteen ja kartografian historiasta järjestettiin torstaina 16.3. aurinkoisessa säässä Pasilassa.  Päivän ensimmäiset puheenvuorot pitivät tietokirjailija Marjo T. Nurminen ja säätiön puheenjohtaja Juha Nurminen. Päivän aikana noin viisikymmenhenkinen yleisö sai kuulla toinen toistaan kiinnostavampia esityksiä.Tauoilla seminaarin osallistujoilla oli mahdollisuus tutustua säätiön laajoihin ja kiinnostaviin kartta- ja esinekokoelmiin, joita säätiö mielellään jatkossakin esittelee kaikille kiinnostuneille.

Vilkkaan ja asiantuntevan keskustelun tuloksena on ilmeistä, että Suomesta löytyy laaja joukko aihepiirien aktiivisia tutkijoita, opiskelijoita ja harrastajia. Esiteltyjen hankkeiden kirjo antaakin odottaa että lähivuosina on luvassa kiinnostavia uusia näyttelyitä, tutkimustuloksia ja opetusta seminaarin aihepiireistä – mahtavaa!

Sekä Tiedepiiri että John Nurmisen säätiö kiittävät lämpimästi kaikkia mukana olleita antoisasta seminaaripäivästä. Tiedepiiri on mielellään mukana vastaavanlaisten tapahtumien järjestämisessä myös tulevaisuudessa. Toivommekin, että tämänkaltaiset seminaarit löytäisivät sijansa matkojen, maantieteen ja kartografian historiasta kiinnostuneiden kohtaamispaikkoina Suomessa.

DSC_3606

Marjo T. Nurminen johdatti seminaarin kuulijat kartografian historian monitieteisen tutkimuksen äärelle.

DSC_3607

Juha Nurminen sitoi esityksessään loistavasti yhteen navigoinnin innovaatiot ja karttojen valmistuksen.

Seminaari matkojen, maantieteen ja kartografian historiasta 16.3. Helsingissä

Tiedepiiri järjestää yhteistyössä John Nurmisen säätiön kanssa torstaina 16.3. klo 10-16 seminaarin matkojen, maantieteen ja kartografian historiasta. Seminaarin tavoitteena on koota yhteen eri alojen tutkijoita, aktiivisia harrastajia ja keräilijöitä, joiden yhteisenä kiinnostuksen kohteena ovat menneisyyden matkat, matkailijat, heidän työnsä ja kokoelmansa. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta Suomessa tehtävästä tutkimuksesta sekä tutustua muihin tutkijoihin ja aihepiiristä kiinnostuneisiin.

Seminaari järjestetään John Nurmisen säätiön tiloissa Huolintatalolla (Pasilankatu 2, Helsinki).

Seminaari on kaikille avoin ja maksuton, mutta toivomme ilmoittautumisia viimeistään pe 10.3. osoitteeseen maria.gronroos@jnfoundation.fi.

Järjestäjinä toimivat Turun yliopiston yleisen historian oppiaineessa toimiva Tiedepiiri sekä John Nurmisen säätiö. Lisätietoja antavat Leila Koivunen (leila.koivunen@utu.fi) ja Maria Grönroos (maria.gronroos@jnfoundation.fi).

Seminaarin ohjelma

10.00 Seminaarin avaus

  • Tervetulosanat, John Nurmisen säätiö (Annamari Arrakoski-Engardt)
  • Turun yliopiston Tiedepiiri esittäytyy (Leila Koivunen ja Johanna Skurnik)

10.20 Marjo T. Nurminen: Kartat historian ja kulttuurin peileinä – pohdintoja kartografian historian tutkimuksen poikkitieteellisyydestä

& Juha Nurminen: Kuinka navigoinnin innovaatiot mullistivat kartanteon

11.30 Lounas (omakustanteinen) ja tutustuminen säätiön karttakokoelmiin

12.30 Sessio 1, puheenjohtajana Johanna Skurnik

  • Matti Enbuske: Olaus Magnus tutkimuskohteena: esimerkkinä hänen matkansa ylimpään Pohjolaan 1518–1519 ja matkan merkitys Carta Marinalle
  • Salla Jokela: Tunne isänmaasi! Matkailukuvasto ja maantiedon oppikirjat 1920- ja 1950-luvuilla
  • Antti Kanerva: Punkaharjun karttakuvan kehitysvaiheet
  • Arvo Peltonen: Pohjola ja sen ihmeellisyyden renessanssin muraaliatlaksissa
  • Susanna Lahtinen: Hämärän laskeuduttua – pimeyden kokeminen matkustettaessa
  • Katariina Kosonen: Yhdistystoiminnan merkitys matkailukarttojen ja -kartastojen alkutaipaleella Suomessa

14.00 Kahvi

14.30 Sessio 2, puheenjohtajana Leila Koivunen

  • Osmo Pekonen: Maapallon muodon mittaus: mandariini, sitruuna vai päärynä?
  • Reetta Sippola: James Cookin matkakuvauksen kulttuurihistoriallinen luenta, eli miksi taas tarvitaan uusi Cook-tutkimus
  • Aino Katermaa: Miten ihmiset ovatkaan voineet löytää näin mahdottomia paikkoja ja vieläpä asettua asumaan niihin! Ihmisten valtavan sopeutumiskyvyn ihmettelyä pohjoisilla merillä
  • Ville Vuolanto ja Jouko Keski-Säntti: Lapin kuva. Romantiikka ja lapinhulluus 1800-luvun alusta nykyhetkeen
  • Johanna Skurnik: Tutkimuskohteena Australian siirtokuntien kartografia 1829–1863

15.45–16.00 Seminaaripäivän päätös

Seminaarin mainos on ladattavissa täältä.

kansikuva

Kuva: Yleisen historian matkailukokoelma, Turun yliopisto.

 

 

9.12. Tieteen historiaa Turussa

m012-hk19840304-11Tiedepiiri  järjestää 9.12. klo 14.00 alkaen seminaarin  turkulaisen tieteenteon historiasta.

Tule kuuntelemaan, millainen tähtitieteen tutkimuksen paikka Turku on ollut, miten turkulainen Herman Spöring osallistui James Cookin matkalle sekä miten ulkomailta hankitut esineet, näytteet ja kirjat ovat kartuttaneet Turun akatemian ja Turun yliopiston kokoelmia.

Seminaarista saa merkinnän historian opiskelijoiden Akateemisuuspassiin.

Tieteen historiaa Turussa
Yleisöseminaari Turun pääkirjaston tieto-osastolla 9.12. klo 14.00–16.30

14.00-14.30 KuT Jyrki Siukonen: Professori karkuteillä – Johan Welinin matkat eurooppalaisen tieteen keskuksiin

14.45-15.15 Emeritusprofessori Mauri Valtonen: Turku, tähtien tutkimuksen kaupunki

15.30-16.15 Tiedepiiri: Turkulaiset tieteentekijät ja tutkimusaineistot liikkeessä 1700-luvulta 1900-luvulle. Esimerkkeinä James Cookin tutkimusmatkalle osallistunut Herman Spöring nuorempi, Turun akatemian opintokokoelmien karttuminen ulkomaisin esinein ja näyttein sekä Turun yliopistolle Berliinistä hankittu tieteellinen kirjakokoelma.

Lisätietoja:
prof. Leila Koivunen (leila.koivunen@utu.fi)

Kuva: Keräilykortti ”Suomen historia”, Turun yliopiston perustaminen. Compagnie Liebig, kustantaja 1939–1948. Museovirasto

30.11. Turun yliopiston eläinmuseo

405px-carl_reinhold_sahlberg_by_johan_erik_lindh_-_arppeanum_-_dsc05218

Tiedepiiri vierailee 30.11. Turun yliopiston eläinmuseossa, jossa voi tutustua mm. Turun palossa säilyneisiin Carl Reinhold Sahlbergin hyönteiskaappeihin.

Museonhoitaja Ilari E. Sääksjärvi pitää ensin esityksen otsikolla ”Löytöretkien aika ei ole vielä ohi” ja sen jälkeen pääsemme tutustumaan eläinmuseoon. Tapaaminen klo 13.55 Natura-rakennuksen aulassa (eli entinen luonnontieteiden talo I, T5 kampuskartalla)

Tervetuloa mukaan!

Kuva:
Johan Erik Lindh: Carl Reinhold Sahlbergin muotokuva. Wikimedia Commons..

Lisätietoja:
https://www.utu.fi/fi/yksikot/sci/yksikot/biologia/yleisopalvelut/elainmuseo/Sivut/home.aspx