Kevään 2023 ohjelma

Tieteen ja tiedon historiaa käsittelevä seminaari kokoontuu noin kerran kuussa kevätkaudella. Seminaarissa luetaan yhdessä ajankohtaista kirjallisuutta ja seminaarilaisten omia tekstejä. Lisäksi seminaarissa keskustellaan vierailevien luennoitsijoiden alustusten pohjalta erilaisista tietoon ja tietämiseen liittyvistä kysymyksistä. Seminaari on avoin niin perustutkinto-opiskelijoille kuin nuorille ja vanhemmille tutkijoille.

Perustutkinto-opiskelijat voivat saada esitelmäkerroille (17.2., 31.3. tai 4.5.) osallistumisesta luentopassimerkinnän.
Väitöskirjatutkijat voivat saada seminaariin osallistumisesta opintopisteistä.

Tapaamiset pidetään Turussa Arcanumissa (Arc 259), mutta niihin on mahdollista osallistua myös etänä zoomitse. Sen osoite löytyy Tiedepiirin moodlesta, jonne voit liittyä laittamalla sähköpostia Johanna Skurnikille.

Alustava aikataulu 

Pe 3.2. klo 14-16: Luetaan luku neljä Camilla Townsendin teoksesta The Fifth Sun (2019) ja innokkaat voivat lukea myös teoksen johdannon. Luku 4 on saatavilla alla olevassa kansiossa. Townsendin koko teos löytyy Volterista.

Pe 17.2. klo 14-16: Mari-Liisa Varila esittelee hankettaan Tieteen ja taikuuden rajamailla: Noidat, alkemistit ja astrologit keskiajan ja uuden ajan alun englannin kielessä. 

Pe 17.3. klo 14-16: Tiedepiiriläisten omia tekstejä. Keskusteltavana Mona Mannevuon kirjakäsikirjoituksen osa ja Janne Tunturin tekstiä.

Pe 31.3. klo 14-16: Juha Räikkä esitelmöi salaliittoteorioiden filosofiasta otsikolla Salaliittoteorian määrittely ja salaliittojen tutkimus. Alustuksessa Räikkä arvioi kriittisesti kantaa, jonka mukaan käsitteen ”salaliittoteoria” pejoratiivinen määritelmä haittaa salaliittojen tutkimista. Tapaamista varten luetaan kaksi Räikän kirjoittamaa lyhyttä tekstiä, ks. alla oleva kansio.

Pe 21.4. klo 14-16: Tiedepiiriläisten omia tekstejä. Johanna Skurnikin ja Sofia Kotilaisen artikkelikäsikirjoitusraakile ja Saara Penttisen johdantoluonnos.

To 4.5. klo 14-16: Markku Hokkanen (Oulun yliopisto) vierailee, otsikko tarkentuu.

Advertisement

SL2021 Tieteen historian johdantokurssi (5 op)

Miten tieteiden historiaa tutkitaan? Miksi sitä tutkitaan? Millainen on ollut tieteiden merkitys moderneissa yhteiskunnissa? Turun yliopistossa syksyllä 2021 järjestettävä Tieteen historian johdantokurssi ohjaa tieteen historiallisen merkityksen ymmärtämiseen ja tieteiden historian tutkimukseen. Kurssilla käsitellään modernin tieteen vaiheita ja vaikutuksia sekä esitellään tutkimusnäkökulmia ja lähdeaineistoja.

Kurssi järjestetään perjantaisin klo 12-14. Se alkaa 29.10. ja päättyy 10.12. Kurssi suoritetaan oppimispäiväkirjalla ja tekemällä tuntitehtävät. Ilmoittautuminen päättyy 17.10. Tietoja on täällä : https://opas.peppi.utu.fi/fi/opintojakso/HIST0146/20993?period=2020-2022. Lisätietoja saa Janne Tunturilta (janne.tunturi@utu.fi)

Kurssin ohjelma: (Perjantaisin kl 12-14)

1.10. Janne Tunturi: Mitä on tieteenhistoria?
5.11. Janne Tunturi: Modernin tieteen synty 1550-1850
12.11. Janne Mäkiranta: Tieteen yhteiskunnallinen murros 1850-1970
19.11. Leila Koivunen: Materiaalisuus tieteen historiassa
26.11. Johanna Skurnik: Tieteen historiaa vai tiedon historiaa?
3.12. Veli Virmajoki: Ajatellaan tiedettä. Tieteen historiasta tieteen tulevaisuuten.
10.12. Jouni Ahmajärvi (Kansalliskirjasto): Tieteen historian jäljillä Kansalliskirjastossa.
Muusta ohjelmasta sovitaan/ilmoitetaan erikseen.

KL 2021: Tiede ja terveellinen ympäristö (3 op)

Tiuedepiiriläiset järjestävät ympäristöstä. Aihetta käsitellään tieteenhistoriallisesta näkökulmasta tarkastelemalla, miten eri aikoina ympäristön terveellisyys on ymmärretty, miten ympäristön ja terveyden suhteesta on tuotettu tietoa ja miten länsimaisen tieteen historia on vaikuttanut käsityksiin ympäristön terveellisyydestä ja puhtaudesta.

Kurssilla tarkastellaan ympäristön ja terveyden suhdetta 1700- ja 1800-luvun kolonialismiin liittyneestä tieteellisestä ajattelusta aina 1900-luvun puolivälin huoliin saastuneesta maapallosta. Kurssi ohjaa pohtimaan puhtaalle tai terveelliselle ympäristölle eri aikoina annettuja merkityksiä sekä tieteen, ympäristön ja terveyden vuorovaikutusta viimeisten vuosisatojen aikana.

Kurssi suoritetaan etäopetuksena osallistumalla seminaaritapaamisiin, yhteisistä lukemistoista tehdyillä kirjoitustöillä sekä esseellä. Korvaavuus aineopinnoissa kohtaan Tieteen historia ja syventävissä opinnoissa kohtaan Tiede, tieto ja tekniikka. Suorituksen voi täydentää 5 op laajuiseksi kirjatentillä tai kirjallisena tehtävänä.

Ilmoittautuminen 8.3 mennessä
Kurssi alkaa 17.3. 

Lisätietoja Janne Mäkiranta ja Mikko Myllyntausta

Kokemuksen ja kokeen jäljillä

Tiedepiiri kokoontui perjantaina 12.10. keskustelemaan kokeiden ja kokemusten suhteesta. Kahdeksatta kauttaan aloittanut seminaari muisteli myös menneitä toistamalla makukokemuksia viiden vuoden takaa nauttiessaan madeleineja, maailman parhaita pipareita sekä absinttia.

Yhteisenä tekstinä oli ensimmäinen luku Martin Jayn teoksesta Songs of Experience: Modern American and European Variations on a Universal Theme (2005). Siinä Jay keskittyy modernia edeltävään aikaan jäljittäessään, miten käsitykset henkilökohtaisesta kokemuksesta (experience) ja tieteellisestä kokeesta (experiment) vähitellen kehittyivät ja lopulta irtautuivat toisistaan 1500-1600-luvulla.

Jay huipensi luvun asettamalla vastakkain omia henkilökohtaisia kokemuksiaan yli kaiken arvostaneen Michel de Montaignen ja Francis Baconin, joka piti kokeiden tuottamaa tietoa universaalina. Kun de Montaigne korosti tiedon lähteenä yksittäistä ihmistä, Bacon unelmoi Salomonin talosta, jossa tieteentekijät tekivät tutkimusta sääntöjen tiukassa ohjauksessa.

Jayn 2000 vuotta 30 sivuun puristanut teksti herätti sekä vastustusta että kiinnostusta. Monia ideoita jäi myös ”myymälän takahuoneeseen”, kuten Erich Auerbach kutsui de Montaignen omia syvimpien ja jakamattomien ajatusten paikkaa.

Janne Tunturi

Opetusta: Muistoja sairaaloista, kertomuksia tieteestä – lääketieteen suullista historiaa

Tiedepiiri järjestää yhdessä Turun lasarettimuseon kanssa harjoituskurssin, jonka osallistujat pääsevät tutustumaan lääketieteen historiaan ammatinharjoittajien näkökulmasta. Kurssi koostuu lääketieteen historian tutkimusaineistoja ja -menetelmiä koskevista asiantuntijaluennoista, parityönä tehtävästä haastattelusta ja sen litteroinnista sekä loppuraportista. Sen laajuus on 5 op

Kurssin  tavoitteena on tallentaa suullista lääketieteen historiaa, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden tutustua lääketieteen ammattilaisten ajatuksiin ja alan lähihistoriaan. Haastattelut liittyvät kirurgian ja ensihoidon vaiheisiin.

Nettiopsu-ilmoittautuminen päättyy ma 22.10. Ensimmäisessä tapaamisessa annetaan tarkemmat ohjeet haastattelujen tekemisestä ja kurssin suorittamisesta.

Kuva: William T. G. Mortonin ensimmäisen julkisen anestesianäytöksen toistaminen 16.10.1846  Ether Dome -sairaalassa, Bostonissa.  Southworth & Hawesin dagerrotypia. Wikimedia Commons.

Oman tieteenalan historiaa opettamassa

Keväällä 2018 Tiedepiirissä keskustellaan oman tieteenalan historian opettamisesta. Olemme kutsuneet paikalle alustajia sellaisista oppiaineista, joissa koulutukseen kuuluu tieteenalan vaiheisiin perehtyminen. Sarjan aloitti helmikuussa Lääketieteellinen tiedekunta, jonka opetuksesta kävivät kertomassa Heikki Aho ja Outi Kortekangas-Savolainen.

Perjantaina 16.3.klo 12 alkaen (Kokoushuone Aikala, Historicum, Kaivokatu 12) ovat vuorossa fysiikan ja kemian historiaa opettaneet Minnamari Saloaro ja Ari Lehtonen. He kertovat, mitä ja miten he opettavat ja pohtivat myös sitä, miksi he näkevät oman oppialansa historian opettamisen mielekkääksi.

Tervetuloa!

Lisätietoja: Janne Tunturi (050 328 9855)

 

 

Tieteen historian kurssi alkaa 1.11.

Tiedepiiri järjestää marraskuussa kurssin, joka johdattelee tieteen historiaan. Luennot, lukeminen, tehtävät ja ekskursiot opastavat ajankohtaiseen tutkimusalaan. Toisin kuin aiemmin on ilmoitettu, kurssi alkaa vasta keskiviikkona 1.11. klo 10.  Tunnit ovat Sirkkalan kampuksen Janus-salissa.
Kurssin luennot keskittyvät marraskuulle, sen tentti on joulukuussa ja tehtävät pitää olla tehtynä 15.1.2018 mennessä.

Kurssin luennot johdattelevat keskeisiin tutkimuskysymyksiin ja niiden aikataulu on tällainen:

1.11. Janne Tunturi: Tieteen lyhyt historia – käännekohdat ja kipupisteet
8.11. Ekskursio Lasarettimuseoon (myöh. ylimääräinen ekskursio Akatemiatalon 200-vuotisnäyttelyyn)
15.11.  Janne Tunturi: Onko tieteessä vallankumouksia?
22.11. Leila Koivunen & Mari Tanninen: Materiaalisuus tieteen historiassa
29.11. Johanna Skurnik & Janne Tunturi: Tiede liikkeellä –  tiedon tekijät ja välittäjät
13.12. Tentti (Kaksi muuta tenttiä akvaariossa 15.1.2018 asti.)

Humboldtin lahja

Tiedepiiri harrastaa myös yliopistohistoriaa ja kävi kuuntelemassa jenalaisen professori Michael Maurerin esitelmän Wilhelm von Humboldtista. Maurer (s. 1954) on arvostettu kulttuurihistorioitsija. Humboldt (1767-1835) taas tunnetaan Berliinin yliopiston suunnittelijana, jonka ideat vaikuttivat ratkaisevalla tavalla siihen, miten yliopistojen tehtävät 1800-luvulla määriteltiin. Hänen veljensä Alexander on Tiedepiirin suuria suosikkeja.

Wilhelm von Humboldt oli filologi, diplomaatti, filosofi ja virkamies, jonka vaiheita Maurer on selvittänyt elämäkerrassa Wilhelm von Humboldt:  Ein Leben als Werk (2016). Kirjan tapaan luento seurasi Humboldtin elämää kronologisessa järjestyksessä, jossa Berliinin yliopiston perustaminen tapahtuu viimeisen kolmanneksen alussa. Roomassa ollut diplomaatti ja tunnustettu filologi käytti tällöin 16 kuukautta uuden preussilaisen yliopiston synnyttämiseen. Humboldt halusi luoda korkeakoulun, jossa opiskelleet valmistuivat vähitellen yhteiskunnallisiin tehtäviin. Yliopistossa piti myös tutkia ja tehdä tiedettä. Opiskelun ei kuitenkaan tarvinnut noudattaa tieteenalojen rajoituksia: tärkeintä oli olla luentojen ja kirjojen äärellä, oppia niistä olennaisin.

Maurer viittasi vain lyhyesti Humboldtin yliopistoideaalin patrioottiseen taustaan; kyse oli Preussin vastaiskusta Ranskalle, joka oli Napoleonin sodissa repinyt rikki muun ohessa paikallisen opetusjärjestelmän. Se luotiin uudestaan Berliinissä, mutta samalla tavoitteeksi luoda myös virkamiesten ja valtiolle uskollisten (mies)kansalaisten yhteisö, jonka varaan Preussi, ja unelmissa myös kokonainen Saksa, saattoi rakentaa uutta valtiota.

Alexander von Humboldt jäi Maurerilta, samoin kuin monilta muilta humboldtilaisen yliopiston tutkijalta, veljensä varjoon. Alexander oli 1800-luvun alkupuolen ehkä vaikutusvaltaisin luonnontieteilijä. Hän oli organisoija, matkustaja, laitehullu ja mittaaja, joka ei ajatellut maailmaa koskevan tiedon tulevan vain kirjoista ja luennoista. Veljesten rinnakkainasettaminen syventäisi todennäköisesti molempien kuvaa.

Maurer viipyi kauan vanhenevassa Wilhelm von Humboldtissa, joka ylisti vapaaehtoista yksinäisyyttä, kuljeskelua ja kirjeiden parissa vietettyä aikaa. Yhteys nuorempaan, yhteisöllistä yliopistoelämää  korostaneeseen pedagogiin ei välttämättä näytä itsestäänselvältä. Elämässä on yllättävät käänteenä, mutta sekä humboldtilaisessa pedagogiassa että tämän myöhäisvaiheen psykologiassa on yhteinen pohja:  ihminen tarvitsee aikaa ajatella ja mahdollisuuden ajelehtia.

Tieteen historiaa lukuvuonna 2017-2018

Tiedepiiri jatkaa aktiivista toimintaansa myös lukuvuonna 2017-2018. Tutkimusseminaarimme siityy perjantai-iltapävään. Silloin keskustelemme tieteen historian merkityksestä ja tiedon asemasta sekä eri vaiheissa olevista tutkimuksista.

Järjestämme myös 25.10. alkavan kurssin Tiedon paikat, välittäjät ja tekijät –  johdatus tieteen historiaan (5 op)  keskiviikkoisin klo 10-12. Tässä kurssikuvaus:

”Miten tieteen asema on muuttunut viimeisen 500 vuoden aikana? Mikä on tieteen ja tiedon suhde? Kurssi johdattaa ajankohtaiseen tieteen ja tiedon historian tutkimukseen: sen kohteisiin, menetelmiin ja tärkeimpiin kysymyksiin. Kurssilla pohditaan tieteen vallankumouksia, yksiköiden ja tutkimusyhteisöjen merkitystä, mutta myös tutkimusvälineiden ja -materiaalin vaikutusta. Kurssilla tehtävät ekskursiot vievät tutkimuksen teon ja sen soveltamisen paikoille.”

Tervetuloa mukaan! Kurssin valmisteluja ja etenemistä voi seurata myös näillä sivuilla ja somessa.

Kuva: Chemical laboratory at Oswego SUNY. Wikimedia Commons

Lapinhulluutta, navigoinnin historiaa ja muraaliatlaksia

John Nurmisen säätiön ja Tiedepiirin seminaari matkojen, maantieteen ja kartografian historiasta järjestettiin torstaina 16.3. aurinkoisessa säässä Pasilassa.  Päivän ensimmäiset puheenvuorot pitivät tietokirjailija Marjo T. Nurminen ja säätiön puheenjohtaja Juha Nurminen. Päivän aikana noin viisikymmenhenkinen yleisö sai kuulla toinen toistaan kiinnostavampia esityksiä.Tauoilla seminaarin osallistujoilla oli mahdollisuus tutustua säätiön laajoihin ja kiinnostaviin kartta- ja esinekokoelmiin, joita säätiö mielellään jatkossakin esittelee kaikille kiinnostuneille.

Vilkkaan ja asiantuntevan keskustelun tuloksena on ilmeistä, että Suomesta löytyy laaja joukko aihepiirien aktiivisia tutkijoita, opiskelijoita ja harrastajia. Esiteltyjen hankkeiden kirjo antaakin odottaa että lähivuosina on luvassa kiinnostavia uusia näyttelyitä, tutkimustuloksia ja opetusta seminaarin aihepiireistä – mahtavaa!

Sekä Tiedepiiri että John Nurmisen säätiö kiittävät lämpimästi kaikkia mukana olleita antoisasta seminaaripäivästä. Tiedepiiri on mielellään mukana vastaavanlaisten tapahtumien järjestämisessä myös tulevaisuudessa. Toivommekin, että tämänkaltaiset seminaarit löytäisivät sijansa matkojen, maantieteen ja kartografian historiasta kiinnostuneiden kohtaamispaikkoina Suomessa.

Marjo T. Nurminen johdatti seminaarin kuulijat kartografian historian monitieteisen tutkimuksen äärelle.

Juha Nurminen sitoi esityksessään loistavasti yhteen navigoinnin innovaatiot ja karttojen valmistuksen.