Kokemuksen ja kokeen jäljillä

IMG_4647

Tiedepiiri kokoontui perjantaina 12.10. keskustelemaan kokeiden ja kokemusten suhteesta. Kahdeksatta kauttaan aloittanut seminaari muisteli myös menneitä toistamalla makukokemuksia viiden vuoden takaa nauttiessaan madeleineja, maailman parhaita pipareita sekä absinttia.

Yhteisenä tekstinä oli ensimmäinen luku Martin Jayn teoksesta Songs of Experience: Modern American and European Variations on a Universal Theme (2005). Siinä Jay keskittyy modernia edeltävään aikaan jäljittäessään, miten käsitykset henkilökohtaisesta kokemuksesta (experience) ja tieteellisestä kokeesta (experiment) vähitellen kehittyivät ja lopulta irtautuivat toisistaan 1500-1600-luvulla.

Jay huipensi luvun asettamalla vastakkain omia henkilökohtaisia kokemuksiaan yli kaiken arvostaneen Michel de Montaignen ja Francis Baconin, joka piti kokeiden tuottamaa tietoa universaalina. Kun de Montaigne korosti tiedon lähteenä yksittäistä ihmistä, Bacon unelmoi Salomonin talosta, jossa tieteentekijät tekivät tutkimusta sääntöjen tiukassa ohjauksessa.

Jayn 2000 vuotta 30 sivuun puristanut teksti herätti sekä vastustusta että kiinnostusta. Monia ideoita jäi myös ”myymälän takahuoneeseen”, kuten Erich Auerbach kutsui de Montaignen omia syvimpien ja jakamattomien ajatusten paikkaa.

Janne Tunturi

Mainokset

Opetusta: Muistoja sairaaloista, kertomuksia tieteestä – lääketieteen suullista historiaa

1120px-Southworth_&_Hawes_-_First_etherized_operation_(re-enactment)Tiedepiiri järjestää yhdessä Turun lasarettimuseon kanssa harjoituskurssin, jonka osallistujat pääsevät tutustumaan lääketieteen historiaan ammatinharjoittajien näkökulmasta. Kurssi koostuu lääketieteen historian tutkimusaineistoja ja -menetelmiä koskevista asiantuntijaluennoista, parityönä tehtävästä haastattelusta ja sen litteroinnista sekä loppuraportista. Sen laajuus on 5 op

Kurssin  tavoitteena on tallentaa suullista lääketieteen historiaa, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden tutustua lääketieteen ammattilaisten ajatuksiin ja alan lähihistoriaan. Haastattelut liittyvät kirurgian ja ensihoidon vaiheisiin.

Nettiopsu-ilmoittautuminen päättyy ma 22.10. Ensimmäisessä tapaamisessa annetaan tarkemmat ohjeet haastattelujen tekemisestä ja kurssin suorittamisesta.

Kuva: William T. G. Mortonin ensimmäisen julkisen anestesianäytöksen toistaminen 16.10.1846  Ether Dome -sairaalassa, Bostonissa.  Southworth & Hawesin dagerrotypia. Wikimedia Commons.

Oman tieteenalan historiaa opettamassa

Keväällä 2018 Tiedepiirissä keskustellaan oman tieteenalan historian opettamisesta. Olemme kutsuneet paikalle alustajia sellaisista oppiaineista, joissa koulutukseen kuuluu tieteenalan vaiheisiin perehtyminen. Sarjan aloitti helmikuussa Lääketieteellinen tiedekunta, jonka opetuksesta kävivät kertomassa Heikki Aho ja Outi Kortekangas-Savolainen.

Perjantaina 16.3.klo 12 alkaen (Kokoushuone Aikala, Historicum, Kaivokatu 12) ovat vuorossa fysiikan ja kemian historiaa opettaneet Minnamari Saloaro ja Ari Lehtonen. He kertovat, mitä ja miten he opettavat ja pohtivat myös sitä, miksi he näkevät oman oppialansa historian opettamisen mielekkääksi.

Tervetuloa!

Lisätietoja: Janne Tunturi (050 328 9855)

 

 

Tieteen historian kurssi alkaa 1.11.

Tiedepiiri järjestää marraskuussa kurssin, joka johdattelee tieteen historiaan. Luennot, lukeminen, tehtävät ja ekskursiot opastavat ajankohtaiseen tutkimusalaan. Toisin kuin aiemmin on ilmoitettu, kurssi alkaa vasta keskiviikkona 1.11. klo 10.  Tunnit ovat Sirkkalan kampuksen Janus-salissa.
Kurssin luennot keskittyvät marraskuulle, sen tentti on joulukuussa ja tehtävät pitää olla tehtynä 15.1.2018 mennessä.

Kurssin luennot johdattelevat keskeisiin tutkimuskysymyksiin ja niiden aikataulu on tällainen:

1.11. Janne Tunturi: Tieteen lyhyt historia – käännekohdat ja kipupisteet
8.11. Ekskursio Lasarettimuseoon (myöh. ylimääräinen ekskursio Akatemiatalon 200-vuotisnäyttelyyn)
15.11.  Janne Tunturi: Onko tieteessä vallankumouksia?
22.11. Leila Koivunen & Mari Tanninen: Materiaalisuus tieteen historiassa
29.11. Johanna Skurnik & Janne Tunturi: Tiede liikkeellä –  tiedon tekijät ja välittäjät
13.12. Tentti (Kaksi muuta tenttiä akvaariossa 15.1.2018 asti.)

Humboldtin lahja

Humboldt

Tiedepiiri harrastaa myös yliopistohistoriaa ja kävi kuuntelemassa jenalaisen professori Michael Maurerin esitelmän Wilhelm von Humboldtista. Maurer (s. 1954) on arvostettu kulttuurihistorioitsija. Humboldt (1767-1835) taas tunnetaan Berliinin yliopiston suunnittelijana, jonka ideat vaikuttivat ratkaisevalla tavalla siihen, miten yliopistojen tehtävät 1800-luvulla määriteltiin. Hänen veljensä Alexander on Tiedepiirin suuria suosikkeja.

Wilhelm von Humboldt oli filologi, diplomaatti, filosofi ja virkamies, jonka vaiheita Maurer on selvittänyt elämäkerrassa Wilhelm von Humboldt:  Ein Leben als Werk (2016). Kirjan tapaan luento seurasi Humboldtin elämää kronologisessa järjestyksessä, jossa Berliinin yliopiston perustaminen tapahtuu viimeisen kolmanneksen alussa. Roomassa ollut diplomaatti ja tunnustettu filologi käytti tällöin 16 kuukautta uuden preussilaisen yliopiston synnyttämiseen. Humboldt halusi luoda korkeakoulun, jossa opiskelleet valmistuivat vähitellen yhteiskunnallisiin tehtäviin. Yliopistossa piti myös tutkia ja tehdä tiedettä. Opiskelun ei kuitenkaan tarvinnut noudattaa tieteenalojen rajoituksia: tärkeintä oli olla luentojen ja kirjojen äärellä, oppia niistä olennaisin.

Maurer viittasi vain lyhyesti Humboldtin yliopistoideaalin patrioottiseen taustaan; kyse oli Preussin vastaiskusta Ranskalle, joka oli Napoleonin sodissa repinyt rikki muun ohessa paikallisen opetusjärjestelmän. Se luotiin uudestaan Berliinissä, mutta samalla tavoitteeksi luoda myös virkamiesten ja valtiolle uskollisten (mies)kansalaisten yhteisö, jonka varaan Preussi, ja unelmissa myös kokonainen Saksa, saattoi rakentaa uutta valtiota.

Alexander von Humboldt jäi Maurerilta, samoin kuin monilta muilta humboldtilaisen yliopiston tutkijalta, veljensä varjoon. Alexander oli 1800-luvun alkupuolen ehkä vaikutusvaltaisin luonnontieteilijä. Hän oli organisoija, matkustaja, laitehullu ja mittaaja, joka ei ajatellut maailmaa koskevan tiedon tulevan vain kirjoista ja luennoista. Veljesten rinnakkainasettaminen syventäisi todennäköisesti molempien kuvaa.

Maurer viipyi kauan vanhenevassa Wilhelm von Humboldtissa, joka ylisti vapaaehtoista yksinäisyyttä, kuljeskelua ja kirjeiden parissa vietettyä aikaa. Yhteys nuorempaan, yhteisöllistä yliopistoelämää  korostaneeseen pedagogiin ei välttämättä näytä itsestäänselvältä. Elämässä on yllättävät käänteenä, mutta sekä humboldtilaisessa pedagogiassa että tämän myöhäisvaiheen psykologiassa on yhteinen pohja:  ihminen tarvitsee aikaa ajatella ja mahdollisuuden ajelehtia.

Tieteen historiaa lukuvuonna 2017-2018

800px-PSM_V43_D075_Chemical_laboratory

Tiedepiiri jatkaa aktiivista toimintaansa myös lukuvuonna 2017-2018. Tutkimusseminaarimme siityy perjantai-iltapävään. Silloin keskustelemme tieteen historian merkityksestä ja tiedon asemasta sekä eri vaiheissa olevista tutkimuksista.

Järjestämme myös 25.10. alkavan kurssin Tiedon paikat, välittäjät ja tekijät –  johdatus tieteen historiaan (5 op)  keskiviikkoisin klo 10-12. Tässä kurssikuvaus:

”Miten tieteen asema on muuttunut viimeisen 500 vuoden aikana? Mikä on tieteen ja tiedon suhde? Kurssi johdattaa ajankohtaiseen tieteen ja tiedon historian tutkimukseen: sen kohteisiin, menetelmiin ja tärkeimpiin kysymyksiin. Kurssilla pohditaan tieteen vallankumouksia, yksiköiden ja tutkimusyhteisöjen merkitystä, mutta myös tutkimusvälineiden ja -materiaalin vaikutusta. Kurssilla tehtävät ekskursiot vievät tutkimuksen teon ja sen soveltamisen paikoille.”

Tervetuloa mukaan! Kurssin valmisteluja ja etenemistä voi seurata myös näillä sivuilla ja somessa.

Kuva: Chemical laboratory at Oswego SUNY. Wikimedia Commons

Lapinhulluutta, navigoinnin historiaa ja muraaliatlaksia

John Nurmisen säätiön ja Tiedepiirin seminaari matkojen, maantieteen ja kartografian historiasta järjestettiin torstaina 16.3. aurinkoisessa säässä Pasilassa.  Päivän ensimmäiset puheenvuorot pitivät tietokirjailija Marjo T. Nurminen ja säätiön puheenjohtaja Juha Nurminen. Päivän aikana noin viisikymmenhenkinen yleisö sai kuulla toinen toistaan kiinnostavampia esityksiä.Tauoilla seminaarin osallistujoilla oli mahdollisuus tutustua säätiön laajoihin ja kiinnostaviin kartta- ja esinekokoelmiin, joita säätiö mielellään jatkossakin esittelee kaikille kiinnostuneille.

Vilkkaan ja asiantuntevan keskustelun tuloksena on ilmeistä, että Suomesta löytyy laaja joukko aihepiirien aktiivisia tutkijoita, opiskelijoita ja harrastajia. Esiteltyjen hankkeiden kirjo antaakin odottaa että lähivuosina on luvassa kiinnostavia uusia näyttelyitä, tutkimustuloksia ja opetusta seminaarin aihepiireistä – mahtavaa!

Sekä Tiedepiiri että John Nurmisen säätiö kiittävät lämpimästi kaikkia mukana olleita antoisasta seminaaripäivästä. Tiedepiiri on mielellään mukana vastaavanlaisten tapahtumien järjestämisessä myös tulevaisuudessa. Toivommekin, että tämänkaltaiset seminaarit löytäisivät sijansa matkojen, maantieteen ja kartografian historiasta kiinnostuneiden kohtaamispaikkoina Suomessa.

DSC_3606

Marjo T. Nurminen johdatti seminaarin kuulijat kartografian historian monitieteisen tutkimuksen äärelle.

DSC_3607

Juha Nurminen sitoi esityksessään loistavasti yhteen navigoinnin innovaatiot ja karttojen valmistuksen.