Uuden ajan alun atlakset eli yhteen sidottujen karttojen kokoelmat ovat oleellinen osa niin kartografian kuin tieteen historiaa. Atlaksissa kohtasivat niin uusimmat tieteelliset löydöt, tutkimusmatkoilta kantautuneet huhut kuin antiikin kreikkalaisten oppineiden käsitykset maailmankaikkeudesta.
Tiedepiiri järjesti 10.5.Donner-instituutissa Atlasiltapäivän, jonka aluksi julkaistiin Mercator-Hondius-atlakselle (1613) omistettu Approaching Religion -lehden erikoisnumero. Tämän jälkeen numeron kirjoittavat esittelivät atlasta osana kartografian historiaa sekä aate- ja kirjahistoriaa. Kirjoitusten kohde oli myös paikalla, sillä Donner-instituutti omistaa Mercator-Hondius-atlaksena tunnetun teoksen vuonna 1613 ilmestyneen edition. Se sai rinnalleen John Nurmisen säätiön omistaman atlaksen uudemman painoksen 1620-luvun lopulta. Jälkimmäisen toi mukanaan tietokirjailija Marjo T. Nurminen, joka on itse tutkinut maailmankarttojen historiaa.
Kahden atlaksen vertailu osoitti, miten kustantajat eivät 1600-luvun alussa vastanneet maailmankuvaa tai poliittisia suhdanteita koskeviin muutoksiin nopeasti. Karttoja kierrätettiin editiosta toiseen, joskus myös kustantajalta toiselle. Tekstit viittasivat edelleen antiikin ja keskiajan oppineisiin. Maailma muuttui, mutta atlakset pysäyttivät sen johonkin hetkeen.
Atlakset eivät reagoinneet 1600-luvun alun muutoksiin nopeasti, mutta niiden tutkiminen on edelleen hyödyllistä. Niillä oli monta tekijää, joiden välillä ristiriitaisetkin näkemykset pääsivät esille. Niiden vaikutusvalta maailmankuvan hahmottamisessa oli myös erityisen suuri: alankomaalaiset atlaksia pidetäänkin edelleen merkittävänä osana eurooppalaista kulttuuriperintöä. Seminaarissa Johanna Skurnik ja Otto Latva puhuivat atlaksen kartoista ja niihin liitetyistä kuvista, kun taas Janne Tunturi analysoi Petrus Montanuksen atlakseen kirjoittamia teksteistä. Lopuksi Mari-Liisa Varila esitteli Mercator-Hondius-atlaksen Turun kappaleen erityisyyksiä ja pohti lukijoiden siihen jättämää tietoa.
Esitysten jälkeen seminaariin osallistuneet pääsivät tutustumaan molempiin atlaksiin. Pian toinen niistä palaisi Helsinkiin ja toinen Donner-instituutin kirjastoon.
Approaching Religion 1/2016 Tracing circulations: The case of the Mercator-Hondius atlas (1613)
Tiedepiiri 