About Janne Tunturi

Yliopisto-opettaja, Yleinen historia, Turun yliopisto / University teacher, Department of European and World History, Univ. of Turku, Finland

SL2021 Tieteen historian johdantokurssi (5 op)

Miten tieteiden historiaa tutkitaan? Miksi sitä tutkitaan? Millainen on ollut tieteiden merkitys moderneissa yhteiskunnissa? Turun yliopistossa syksyllä 2021 järjestettävä Tieteen historian johdantokurssi ohjaa tieteen historiallisen merkityksen ymmärtämiseen ja tieteiden historian tutkimukseen. Kurssilla käsitellään modernin tieteen vaiheita ja vaikutuksia sekä esitellään tutkimusnäkökulmia ja lähdeaineistoja.

Kurssi järjestetään perjantaisin klo 12-14. Se alkaa 29.10. ja päättyy 10.12. Kurssi suoritetaan oppimispäiväkirjalla ja tekemällä tuntitehtävät. Ilmoittautuminen päättyy 17.10. Tietoja on täällä : https://opas.peppi.utu.fi/fi/opintojakso/HIST0146/20993?period=2020-2022. Lisätietoja saa Janne Tunturilta (janne.tunturi@utu.fi)

Kurssin ohjelma: (Perjantaisin kl 12-14)

1.10. Janne Tunturi: Mitä on tieteenhistoria?
5.11. Janne Tunturi: Modernin tieteen synty 1550-1850
12.11. Janne Mäkiranta: Tieteen yhteiskunnallinen murros 1850-1970
19.11. Leila Koivunen: Materiaalisuus tieteen historiassa
26.11. Johanna Skurnik: Tieteen historiaa vai tiedon historiaa?
3.12. Veli Virmajoki: Ajatellaan tiedettä. Tieteen historiasta tieteen tulevaisuuten.
10.12. Jouni Ahmajärvi (Kansalliskirjasto): Tieteen historian jäljillä Kansalliskirjastossa.
Muusta ohjelmasta sovitaan/ilmoitetaan erikseen.

KL 2021: Tiede ja terveellinen ympäristö (3 op)

Tiuedepiiriläiset järjestävät ympäristöstä. Aihetta käsitellään tieteenhistoriallisesta näkökulmasta tarkastelemalla, miten eri aikoina ympäristön terveellisyys on ymmärretty, miten ympäristön ja terveyden suhteesta on tuotettu tietoa ja miten länsimaisen tieteen historia on vaikuttanut käsityksiin ympäristön terveellisyydestä ja puhtaudesta.

Kurssilla tarkastellaan ympäristön ja terveyden suhdetta 1700- ja 1800-luvun kolonialismiin liittyneestä tieteellisestä ajattelusta aina 1900-luvun puolivälin huoliin saastuneesta maapallosta. Kurssi ohjaa pohtimaan puhtaalle tai terveelliselle ympäristölle eri aikoina annettuja merkityksiä sekä tieteen, ympäristön ja terveyden vuorovaikutusta viimeisten vuosisatojen aikana.

Kurssi suoritetaan etäopetuksena osallistumalla seminaaritapaamisiin, yhteisistä lukemistoista tehdyillä kirjoitustöillä sekä esseellä. Korvaavuus aineopinnoissa kohtaan Tieteen historia ja syventävissä opinnoissa kohtaan Tiede, tieto ja tekniikka. Suorituksen voi täydentää 5 op laajuiseksi kirjatentillä tai kirjallisena tehtävänä.

Ilmoittautuminen 8.3 mennessä
Kurssi alkaa 17.3. 

Lisätietoja Janne Mäkiranta ja Mikko Myllyntausta

Kokemuksen ja kokeen jäljillä

IMG_4647

Tiedepiiri kokoontui perjantaina 12.10. keskustelemaan kokeiden ja kokemusten suhteesta. Kahdeksatta kauttaan aloittanut seminaari muisteli myös menneitä toistamalla makukokemuksia viiden vuoden takaa nauttiessaan madeleineja, maailman parhaita pipareita sekä absinttia.

Yhteisenä tekstinä oli ensimmäinen luku Martin Jayn teoksesta Songs of Experience: Modern American and European Variations on a Universal Theme (2005). Siinä Jay keskittyy modernia edeltävään aikaan jäljittäessään, miten käsitykset henkilökohtaisesta kokemuksesta (experience) ja tieteellisestä kokeesta (experiment) vähitellen kehittyivät ja lopulta irtautuivat toisistaan 1500-1600-luvulla.

Jay huipensi luvun asettamalla vastakkain omia henkilökohtaisia kokemuksiaan yli kaiken arvostaneen Michel de Montaignen ja Francis Baconin, joka piti kokeiden tuottamaa tietoa universaalina. Kun de Montaigne korosti tiedon lähteenä yksittäistä ihmistä, Bacon unelmoi Salomonin talosta, jossa tieteentekijät tekivät tutkimusta sääntöjen tiukassa ohjauksessa.

Jayn 2000 vuotta 30 sivuun puristanut teksti herätti sekä vastustusta että kiinnostusta. Monia ideoita jäi myös ”myymälän takahuoneeseen”, kuten Erich Auerbach kutsui de Montaignen omia syvimpien ja jakamattomien ajatusten paikkaa.

Janne Tunturi

Opetusta: Muistoja sairaaloista, kertomuksia tieteestä – lääketieteen suullista historiaa

1120px-Southworth_&_Hawes_-_First_etherized_operation_(re-enactment)Tiedepiiri järjestää yhdessä Turun lasarettimuseon kanssa harjoituskurssin, jonka osallistujat pääsevät tutustumaan lääketieteen historiaan ammatinharjoittajien näkökulmasta. Kurssi koostuu lääketieteen historian tutkimusaineistoja ja -menetelmiä koskevista asiantuntijaluennoista, parityönä tehtävästä haastattelusta ja sen litteroinnista sekä loppuraportista. Sen laajuus on 5 op

Kurssin  tavoitteena on tallentaa suullista lääketieteen historiaa, mutta samalla se tarjoaa mahdollisuuden tutustua lääketieteen ammattilaisten ajatuksiin ja alan lähihistoriaan. Haastattelut liittyvät kirurgian ja ensihoidon vaiheisiin.

Nettiopsu-ilmoittautuminen päättyy ma 22.10. Ensimmäisessä tapaamisessa annetaan tarkemmat ohjeet haastattelujen tekemisestä ja kurssin suorittamisesta.

Kuva: William T. G. Mortonin ensimmäisen julkisen anestesianäytöksen toistaminen 16.10.1846  Ether Dome -sairaalassa, Bostonissa.  Southworth & Hawesin dagerrotypia. Wikimedia Commons.

Oman tieteenalan historiaa opettamassa

Keväällä 2018 Tiedepiirissä keskustellaan oman tieteenalan historian opettamisesta. Olemme kutsuneet paikalle alustajia sellaisista oppiaineista, joissa koulutukseen kuuluu tieteenalan vaiheisiin perehtyminen. Sarjan aloitti helmikuussa Lääketieteellinen tiedekunta, jonka opetuksesta kävivät kertomassa Heikki Aho ja Outi Kortekangas-Savolainen.

Perjantaina 16.3.klo 12 alkaen (Kokoushuone Aikala, Historicum, Kaivokatu 12) ovat vuorossa fysiikan ja kemian historiaa opettaneet Minnamari Saloaro ja Ari Lehtonen. He kertovat, mitä ja miten he opettavat ja pohtivat myös sitä, miksi he näkevät oman oppialansa historian opettamisen mielekkääksi.

Tervetuloa!

Lisätietoja: Janne Tunturi (050 328 9855)

 

 

Tieteen historian kurssi alkaa 1.11.

Tiedepiiri järjestää marraskuussa kurssin, joka johdattelee tieteen historiaan. Luennot, lukeminen, tehtävät ja ekskursiot opastavat ajankohtaiseen tutkimusalaan. Toisin kuin aiemmin on ilmoitettu, kurssi alkaa vasta keskiviikkona 1.11. klo 10.  Tunnit ovat Sirkkalan kampuksen Janus-salissa.
Kurssin luennot keskittyvät marraskuulle, sen tentti on joulukuussa ja tehtävät pitää olla tehtynä 15.1.2018 mennessä.

Kurssin luennot johdattelevat keskeisiin tutkimuskysymyksiin ja niiden aikataulu on tällainen:

1.11. Janne Tunturi: Tieteen lyhyt historia – käännekohdat ja kipupisteet
8.11. Ekskursio Lasarettimuseoon (myöh. ylimääräinen ekskursio Akatemiatalon 200-vuotisnäyttelyyn)
15.11.  Janne Tunturi: Onko tieteessä vallankumouksia?
22.11. Leila Koivunen & Mari Tanninen: Materiaalisuus tieteen historiassa
29.11. Johanna Skurnik & Janne Tunturi: Tiede liikkeellä –  tiedon tekijät ja välittäjät
13.12. Tentti (Kaksi muuta tenttiä akvaariossa 15.1.2018 asti.)

Humboldtin lahja

Humboldt

Tiedepiiri harrastaa myös yliopistohistoriaa ja kävi kuuntelemassa jenalaisen professori Michael Maurerin esitelmän Wilhelm von Humboldtista. Maurer (s. 1954) on arvostettu kulttuurihistorioitsija. Humboldt (1767-1835) taas tunnetaan Berliinin yliopiston suunnittelijana, jonka ideat vaikuttivat ratkaisevalla tavalla siihen, miten yliopistojen tehtävät 1800-luvulla määriteltiin. Hänen veljensä Alexander on Tiedepiirin suuria suosikkeja.

Wilhelm von Humboldt oli filologi, diplomaatti, filosofi ja virkamies, jonka vaiheita Maurer on selvittänyt elämäkerrassa Wilhelm von Humboldt:  Ein Leben als Werk (2016). Kirjan tapaan luento seurasi Humboldtin elämää kronologisessa järjestyksessä, jossa Berliinin yliopiston perustaminen tapahtuu viimeisen kolmanneksen alussa. Roomassa ollut diplomaatti ja tunnustettu filologi käytti tällöin 16 kuukautta uuden preussilaisen yliopiston synnyttämiseen. Humboldt halusi luoda korkeakoulun, jossa opiskelleet valmistuivat vähitellen yhteiskunnallisiin tehtäviin. Yliopistossa piti myös tutkia ja tehdä tiedettä. Opiskelun ei kuitenkaan tarvinnut noudattaa tieteenalojen rajoituksia: tärkeintä oli olla luentojen ja kirjojen äärellä, oppia niistä olennaisin.

Maurer viittasi vain lyhyesti Humboldtin yliopistoideaalin patrioottiseen taustaan; kyse oli Preussin vastaiskusta Ranskalle, joka oli Napoleonin sodissa repinyt rikki muun ohessa paikallisen opetusjärjestelmän. Se luotiin uudestaan Berliinissä, mutta samalla tavoitteeksi luoda myös virkamiesten ja valtiolle uskollisten (mies)kansalaisten yhteisö, jonka varaan Preussi, ja unelmissa myös kokonainen Saksa, saattoi rakentaa uutta valtiota.

Alexander von Humboldt jäi Maurerilta, samoin kuin monilta muilta humboldtilaisen yliopiston tutkijalta, veljensä varjoon. Alexander oli 1800-luvun alkupuolen ehkä vaikutusvaltaisin luonnontieteilijä. Hän oli organisoija, matkustaja, laitehullu ja mittaaja, joka ei ajatellut maailmaa koskevan tiedon tulevan vain kirjoista ja luennoista. Veljesten rinnakkainasettaminen syventäisi todennäköisesti molempien kuvaa.

Maurer viipyi kauan vanhenevassa Wilhelm von Humboldtissa, joka ylisti vapaaehtoista yksinäisyyttä, kuljeskelua ja kirjeiden parissa vietettyä aikaa. Yhteys nuorempaan, yhteisöllistä yliopistoelämää  korostaneeseen pedagogiin ei välttämättä näytä itsestäänselvältä. Elämässä on yllättävät käänteenä, mutta sekä humboldtilaisessa pedagogiassa että tämän myöhäisvaiheen psykologiassa on yhteinen pohja:  ihminen tarvitsee aikaa ajatella ja mahdollisuuden ajelehtia.

Tieteen historiaa lukuvuonna 2017-2018

800px-PSM_V43_D075_Chemical_laboratory

Tiedepiiri jatkaa aktiivista toimintaansa myös lukuvuonna 2017-2018. Tutkimusseminaarimme siityy perjantai-iltapävään. Silloin keskustelemme tieteen historian merkityksestä ja tiedon asemasta sekä eri vaiheissa olevista tutkimuksista.

Järjestämme myös 25.10. alkavan kurssin Tiedon paikat, välittäjät ja tekijät –  johdatus tieteen historiaan (5 op)  keskiviikkoisin klo 10-12. Tässä kurssikuvaus:

”Miten tieteen asema on muuttunut viimeisen 500 vuoden aikana? Mikä on tieteen ja tiedon suhde? Kurssi johdattaa ajankohtaiseen tieteen ja tiedon historian tutkimukseen: sen kohteisiin, menetelmiin ja tärkeimpiin kysymyksiin. Kurssilla pohditaan tieteen vallankumouksia, yksiköiden ja tutkimusyhteisöjen merkitystä, mutta myös tutkimusvälineiden ja -materiaalin vaikutusta. Kurssilla tehtävät ekskursiot vievät tutkimuksen teon ja sen soveltamisen paikoille.”

Tervetuloa mukaan! Kurssin valmisteluja ja etenemistä voi seurata myös näillä sivuilla ja somessa.

Kuva: Chemical laboratory at Oswego SUNY. Wikimedia Commons

9.12. Tieteen historiaa Turussa

m012-hk19840304-11Tiedepiiri  järjestää 9.12. klo 14.00 alkaen seminaarin  turkulaisen tieteenteon historiasta.

Tule kuuntelemaan, millainen tähtitieteen tutkimuksen paikka Turku on ollut, miten turkulainen Herman Spöring osallistui James Cookin matkalle sekä miten ulkomailta hankitut esineet, näytteet ja kirjat ovat kartuttaneet Turun akatemian ja Turun yliopiston kokoelmia.

Seminaarista saa merkinnän historian opiskelijoiden Akateemisuuspassiin.

Tieteen historiaa Turussa
Yleisöseminaari Turun pääkirjaston tieto-osastolla 9.12. klo 14.00–16.30

14.00-14.30 KuT Jyrki Siukonen: Professori karkuteillä – Johan Welinin matkat eurooppalaisen tieteen keskuksiin

14.45-15.15 Emeritusprofessori Mauri Valtonen: Turku, tähtien tutkimuksen kaupunki

15.30-16.15 Tiedepiiri: Turkulaiset tieteentekijät ja tutkimusaineistot liikkeessä 1700-luvulta 1900-luvulle. Esimerkkeinä James Cookin tutkimusmatkalle osallistunut Herman Spöring nuorempi, Turun akatemian opintokokoelmien karttuminen ulkomaisin esinein ja näyttein sekä Turun yliopistolle Berliinistä hankittu tieteellinen kirjakokoelma.

Lisätietoja:
prof. Leila Koivunen (leila.koivunen@utu.fi)

Kuva: Keräilykortti ”Suomen historia”, Turun yliopiston perustaminen. Compagnie Liebig, kustantaja 1939–1948. Museovirasto

30.11. Turun yliopiston eläinmuseo

405px-carl_reinhold_sahlberg_by_johan_erik_lindh_-_arppeanum_-_dsc05218

Tiedepiiri vierailee 30.11. Turun yliopiston eläinmuseossa, jossa voi tutustua mm. Turun palossa säilyneisiin Carl Reinhold Sahlbergin hyönteiskaappeihin.

Museonhoitaja Ilari E. Sääksjärvi pitää ensin esityksen otsikolla ”Löytöretkien aika ei ole vielä ohi” ja sen jälkeen pääsemme tutustumaan eläinmuseoon. Tapaaminen klo 13.55 Natura-rakennuksen aulassa (eli entinen luonnontieteiden talo I, T5 kampuskartalla)

Tervetuloa mukaan!

Kuva:
Johan Erik Lindh: Carl Reinhold Sahlbergin muotokuva. Wikimedia Commons..

Lisätietoja:
https://www.utu.fi/fi/yksikot/sci/yksikot/biologia/yleisopalvelut/elainmuseo/Sivut/home.aspx