Arkisto

 

Opetus 2014-2015

Yleisessä historiassa voi suorittaa tieteen historian kokonaisuuden (5 op) niin aine- kuin syventävissä opinnoissa. Lukuvuonna 2014-2015 järjestämme opetusta siten, että kokonaisuuden voi suorittaa pienemmissä paloissa. Opintopisteitä voi kerätä

1) osallistumalla yleisen historian Helsingin-ekskursioon 11.11. Käymme Sinebrychoffin museossa ja Tähtitorninmäen observatoriossa. (1-2 op: selvitä observatorion ja suomalaisen tähtitieteen vaiheita ja pohdi, miten tieteen historiaa esitetään museossa. Sovi tehtävästä Janne Tunturin kanssa).

2) osallistumalla 8.12. klo 12-16 teemapäivään mittaamisen historiasta
FT Tuukka Perhoniemen esitelmä “Miksei viljaa voi mitata kengillä?” ja seminaari, jossa keskustellaan oheislukemiston ja esitelmän pohjalta.

Teemapäivän aikataulu

12.15-13.45 Tuukka Perhoniemen esitelmä ”Miksei viljaa voi mitata kengillä?”

Kahvitauko

14.15.-15.45 Keskustelua mittaamisen historiasta Perhoniemen esityksen ja oheislukemiston pohjalta.

Paikka

Aikala-sali (Historicum 2 krs., Kaivokatu 12)

Suorittaminen (2 op)
Aktiivinen osallistuminen keskusteluun esitelmän ja oheislukemiston pohjalta sekä myöhemmin palautettava kirjallinen tehtävä.
Lukemisto seminaaria varten:
Ote Perhoniemen kirjasta Mitan muunnelmat. Miten määritämme maailmaa, ihmistä ja tietoa. (Vastapaino 2014). Luetaan Liite 1: Historian merkitys nykyajalle (s. 189-231)

Tehtävä (valitse yksi)
a) Tee koe!
Toteuta kotona yksin tai kaverin kanssa yksinkertainen tieteellinen koe, jossa mittaat jotakin. Valinnan voi tehdä kaikkien sellaisten koejärjestelyjen välillä, jotka voidaan tehdä ilman digitaalisia mittareita. Kyseessä voi esimerkiksi olla kahden samankokoisen kappaleen putoamisajan mittaamisen koe, havainnointi kiikarein, mikroskoopilla, ilmapuntarilla, lämpömittarilla tai sekstantilla. Mieti, milloin koe on voitu tehdä ensimmäisen kerran, kuka sen mahdollisesti on tehnyt ja pohdi, miten kokeen tekeminen kytkeytyy seminaarissa puhuttuihin teemoihin.

Kirjoita kokeen tekemisestä ja pohdi sen historiallista taustaa noin kolmen sivun mittaisessa tekstissä. Kirjoita lisäksi yhteenveto seminaarissa oppimistasi asioista. Voit tehdä kirjallisen esityksen sijaan koetta esittelevän ja sen historiallista kontekstia analysoivan videon/vlogin.
b) Lue lisää!
Syvenny tieteellisen havainnoinnin teemoihin lisää lukemalla Lorraine Dastonin artikkeli On Scientific Observation (Isis vol 99 no 1, 2008, s. 97-110). Kirjoita lukemasi ja seminaarissa käsiteltyjen teemojen pohjalta 5 sivun mittainen pohtiva teksti. Ota tekstissäsi kantaa Dastonin artikkelissaan esittämään väitteeseen “It is habit that makes perception of a world possible.”

Teemapäivän mainos: Mittaamisen historiaa 8.12.2014

 

Tieteen historian opintopiirin kokoontumiset keväällä 2014

• Tieteen historian opintopiiri 4.4. - Opintopiirissä keskustellaan kolmen artikkelialustuksen pohjalta tutkimusmatkailun ja taiteen välisestä suhteesta, psykoanalyysin ja historian tarjoamien näkökulmien yhteensovittamisen mahdollisuuksista ja kansallisvaltioiden rajat ylittävistä näkökulmista tieteen opettamisessa ja harjoittamisessa. Luettavina ovat seuraavat artikkelit: Quilley, Geoff. Introduction: mapping the art of travel and exploration. … Lue loppuun →
• Tieteen historian opintopiirin kevätkausi huipentuu seminaaripäivään 25.4. - Opintopiirin kevätkausi huipentuu perjantaina 25.4. järjestettävään seminaaripäivään, jonka teemana on ajattelun tutkimuksen haasteet ja erilaisten lähdeaineistojen mahdollisuudet tieteen historian tutkimuksessa. Seminaaripäivän aikana kuullaan Valtteri Viljasen ja Petri Pajun esitelmät. Lisäksi opintopiiriläiset esitelmöivät erilaisten lähdeaineistojen (instrumentit, päiväkirjat ja kirjeet ja julkaistut … Lue loppuun →
• Tieteen historian opintopiiri 14.3. - Opintopiiri kokoontui keskustelemaan medikalisaatiosta Eero Lahelman artikkelin ”Medikalisaation juurilta nykypäivään” (Duodecim 2002;119). Lisäksi globaalihistorian teeman innoittamina pohdittiin koloniaalisen tieteen historian tutkimuksen keskeisiä kysymyksiä David Arnoldin teoksesta ”Science, Technology and Medicine in Colonial India” esitettyjen näkemysten pohjalta.
• Tieteen historian opintopiiri 21.2. - Opintopiirin keskustelunaiheena tieteen historian ja globaalihistorian välinen suhde Marwa Elshakryn, Simon Schafferin ja Sujit Sivasundaramarin ajatusten pohjalta. Lisäksi keskustelua tieteellisen tiedon sosiaalisista ulottuvuuksista. Katso Simon Schafferin puheenvuoro ”Enlightened Knowledge and Global Pathways” Writing the History of the Global. Challenges for … Lue loppuun →
• Tieteen historian opintopiirin kevään 2014 aikataulu - Tieteen historian opintopiirin kokoontumiset keväällä 2014 Jo kahden lukuvuoden ajan menestyksekkäästi toiminut tieteen historian opintopiiri jatkaa toimintaansa myös tänä lukuvuonna. Kevään ohjelmassa on muun muassa keskustelua artikkelialustusten, lukupakettien ja esitelmien pohjalta. Opintopiirissä tieteen historiaa käsitellään ajallisesti ja maantieteellisesti laajasti teoreettisia ja … Lue loppuun →

Tiedepiiriläisten esittelyjä:

Meri Fageria kiinnostaa 1700-1800-luvun historiankirjoitus ja historiallinen ajattelu erityisesti Ranskassa. Hän tutkii barbarian ja sivistyksen sekä antiikin ja modernin sivilisaation suhdetta aikakauden keskusteluissa.

FM Emilia Karppista kiinnostaa tiedon ja ilmiöiden liikkeet ja muutokset. Hän tutkii suomalaista kaupunkisuunnittelijuutta osana 1900-luvun taitteen Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa. Häntä kiinnostaa myös se, millainen rooli eri tieteillä oli kaupunkisuunnittelussa.

FT Leila Koivunen on kiinnostunut 1800-luvun tutkimusmatkailun historiasta ja matkailijoiden tavoista ja keinoista tuottaa muun muassa tieteellisen tiedon raaka-aineeksi tarkoitettua kuvallista materiaalia. Hän on kiinnostunut myös materiaalisen kulttuurin ja erityisesti näyttelyiden historiasta, mikä nivoutuu tiiviisti tieteelliseen ajatteluun, luokitteluihin ja arvottamiseen.

HuK Virpi Luoma: Minua kiinnostaa erityisesti kysymykset todistettavasta ja luotettavasta tiedosta 1600- ja 1700-lukujen matkakertomuksissa ja etnografisissa kuvauksissa. Lisäksi olen kiinnostunut historiatieteellisen ajattelun kehityksestä.

VTK Jyri Luonila: Filosofian ja kulttuuriperinnön tutkimuksen opiskelija. Kiinnostuksen kohteeni on tieteenfilosofiassa erityisesti ns. demarkaatio- eli tieteen rajanveto -ongelma: mikä on tiedettä, mikä ei-tiedettä ja mikä näennäistiedettä? Kulttuuriperinnön tutkimuksessa olen kiinnostunut erityisesti siitä, miten jokin muotoutuu kulttuuriperinnöksi, muistetuksi, ja miksi osaa menneisyyttä varjostaa unohdus, pikemminkin kuin muistaminen. Olen kiinnostunut myös muistin paikoista ja muistitiedosta.Inspiroidun myös ortodoksisesta teologiasta ja praksiksesta, varsinkin vähemmistökulttuurina eriuskoisen tai sekularisoituneen valtakulttuurin osana.

KT Marjaana Penttinen on kasvatustieteilijä ja oppimistutkija, jonka tutkimusaiheet liikkuvat toisaalta historiallisen ajattelun kehittymisen, toisaalta tekstin, kuvien ja nuottikirjoituksen tulkitsemisen ja ymmärtämisen teemoissa.

Saara Penttinen. Olen kiinnostunut maantieteen ja historian risteämistä sekä käsityksistä oppineisuudesta myöhäiskeskiajan ja uuden ajan Euroopassa. Erityisesti minua kiehtovat maailmankuvien muutokset sekä tilan, ympäristön ja maiseman esittäminen ja antiikin vaikutus näihin esimerkiksi matkakertomuksissa ja kartografiassa 1400-1600 -luvuilla. Olen myös kiinnostunut taiteen ja tieteen sekä faktan ja fiktion rajojen ylityksistä esimerkiksi kuriositeettikabineteissa.

FM Johanna Skurnik. Minua kiinnostavat kysymykset tieteellisen tiedon tuottamisesta, kommunikoinnista, liikkumisesta ja vakiinnuttamisesta. Erityisesti olen kiinnostunut maantieteen, tutkimusmatkailun ja kartografian historioista.

FM Mari Tanninen. Syksyllä 2013 aloittamassani väitöskirjatutkimuksessa tarkastelen lääketieteilijöiden kannanottoja Wienissä hygienian ja julkisen siveyden nimissä vuonna 1873 aloitettuun prostituution viranomaissäätelyyn.  Tieteen historian saralla minua kiinnostaa erityisesti 1800-luvun ja 1900-luvun alun (lääke)tieteellisten löydösten ja teorioiden suhde yhteiskunnalliseen keskusteluun, toimintapolitiikkojen hahmotteluun sekä käytännön julkisterveydellisiin toimiin. Väitöskirjani uusmaterialistisista virtauksista ammentava näkökulma korostaa erityyppisten välittäjien vuorovaikutuksessa muodostuvien verkostojen merkitystä tiedon tuottamisessa, vakiinnuttamisessa ja soveltamisessa.

FT Janne Tunturia kiinnostaa historiantutkimuksen ja humanististen tieteiden historia sekä niiden suhde luonnontieteelliseen ajatteluun. Tällä hetkellä hän osallistuu projektiin Travelling Notions of Culture: Itineraries of Bildung and Civilization in Early Nineteenth-Century Europe.

HuK Kia Vainiomäki on kiinnostunut tieteellisen tiedon liikkeistä, kollegiaalisista käytännöistä ja tieteentekijöiden välisen yhteistyön eri ilmenemismuodoista. Tällä hetkellä häntä kiehtovat erityisesti luottamuksen, maineen ja vallankäytön mekanismit tiedon verkostoissa sekä ihmisen menneisyyttä tutkivien tieteenalojen vuorovaikutus 1800-luvulla.

FM Mari-Liisa Varila tutkii väitöskirjaprojektissaan 1500-luvun englanninkielisten tieteellisten tekstien transmissiota ja yhdistää työssään käsikirjoitustutkimuksen, tekstikritiikin, kirjahistorian ja kielitieteen näkökulmia. Hän on myös kiinnostunut käsikirjoituskulttuurin ja painetun kirjan välisestä vuorovaikutuksesta myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa.

VTK Veli Virmajoki: Filosofian opiskelija, jonka kiinnostuksen kohteena on tieteenfilosofia. Erityisen kiinnostavia ovat kysymykset tieteellisestä selittämisestä ja kausaliteetista, tieteellisestä realismista sekä tieteen rationaalisuudesta. Haluaa ymmärtää myös tieteentukimuksen syvimpiä perusteita eli tieteentukimuksen lähtökohtia, tavoitteita, mahdollisuuksia ja toimintatapoja. Tieteenhistorian puolella kiinnostus kohdistuu kysymykseen siitä, miten eri tavoin tiedettä voidaan ajatella ja miten tämä vaikuttaa siitä tehtävään historiaan. Yrittää myös ymmärtää, mitä ja millaista historia itsessään on.

, noin 2013

Advertisement