Humboldtin lahja

Humboldt

Tiedepiiri harrastaa myös yliopistohistoriaa ja kävi kuuntelemassa jenalaisen professori Michael Maurerin esitelmän Wilhelm von Humboldtista. Maurer (s. 1954) on arvostettu kulttuurihistorioitsija. Humboldt (1767-1835) taas tunnetaan Berliinin yliopiston suunnittelijana, jonka ideat vaikuttivat ratkaisevalla tavalla siihen, miten yliopistojen tehtävät 1800-luvulla määriteltiin. Hänen veljensä Alexander on Tiedepiirin suuria suosikkeja.

Wilhelm von Humboldt oli filologi, diplomaatti, filosofi ja virkamies, jonka vaiheita Maurer on selvittänyt elämäkerrassa Wilhelm von Humboldt:  Ein Leben als Werk (2016). Kirjan tapaan luento seurasi Humboldtin elämää kronologisessa järjestyksessä, jossa Berliinin yliopiston perustaminen tapahtuu viimeisen kolmanneksen alussa. Roomassa ollut diplomaatti ja tunnustettu filologi käytti tällöin 16 kuukautta uuden preussilaisen yliopiston synnyttämiseen. Humboldt halusi luoda korkeakoulun, jossa opiskelleet valmistuivat vähitellen yhteiskunnallisiin tehtäviin. Yliopistossa piti myös tutkia ja tehdä tiedettä. Opiskelun ei kuitenkaan tarvinnut noudattaa tieteenalojen rajoituksia: tärkeintä oli olla luentojen ja kirjojen äärellä, oppia niistä olennaisin.

Maurer viittasi vain lyhyesti Humboldtin yliopistoideaalin patrioottiseen taustaan; kyse oli Preussin vastaiskusta Ranskalle, joka oli Napoleonin sodissa repinyt rikki muun ohessa paikallisen opetusjärjestelmän. Se luotiin uudestaan Berliinissä, mutta samalla tavoitteeksi luoda myös virkamiesten ja valtiolle uskollisten (mies)kansalaisten yhteisö, jonka varaan Preussi, ja unelmissa myös kokonainen Saksa, saattoi rakentaa uutta valtiota.

Alexander von Humboldt jäi Maurerilta, samoin kuin monilta muilta humboldtilaisen yliopiston tutkijalta, veljensä varjoon. Alexander oli 1800-luvun alkupuolen ehkä vaikutusvaltaisin luonnontieteilijä. Hän oli organisoija, matkustaja, laitehullu ja mittaaja, joka ei ajatellut maailmaa koskevan tiedon tulevan vain kirjoista ja luennoista. Veljesten rinnakkainasettaminen syventäisi todennäköisesti molempien kuvaa.

Maurer viipyi kauan vanhenevassa Wilhelm von Humboldtissa, joka ylisti vapaaehtoista yksinäisyyttä, kuljeskelua ja kirjeiden parissa vietettyä aikaa. Yhteys nuorempaan, yhteisöllistä yliopistoelämää  korostaneeseen pedagogiin ei välttämättä näytä itsestäänselvältä. Elämässä on yllättävät käänteenä, mutta sekä humboldtilaisessa pedagogiassa että tämän myöhäisvaiheen psykologiassa on yhteinen pohja:  ihminen tarvitsee aikaa ajatella ja mahdollisuuden ajelehtia.

Vierailu Yliopistomuseossa

IMG_2165Tiedepiiri aloitti kesäkuunsa tutustumalla Turun akatemian ja Helsingin yliopiston historiaan. Matkamme kohteena oli Helsingin yliopiston museo, jonka tehtävänä on säilyttää ja esitellä yliopiston 376-vuotista historiaa.  Keskustelimme yhteistyöstä ja tutustuimme päärakennuksen näyttelyyn sekä observatorioon.

Käsitystä Helsingin yliopiston historiasta hallitsee Matti Klingen johdolla kirjoitettu kolmiosainen teossarja, joka ilmestyi sen 350-vuotisjuhlien yhteydessä. Vierailu museossa kuitenkin todisti, että näyttelyillä ja esineillä on paljon annettavanaan, kun hahmotetaan yliopiston historiaa ja sen merkitystä yhteiskunnalle. Näyttely herätti henkiin sen tieteen, tutkimuksen ja instituutioiden maailman, joka tällä hetkellä joutuu puolustamaan itseään ja perustelemaan merkitystään.

Aina ei ole ollut näin. Helsinkiin observatorio esitteli yliopiston tähtitieteen historiaa, mutta rakennus myös heijasteli professori F. W. A. Argelanderin asemaa. Tämä oli todistanut Turun palon Engelin piirtämästä observatoriosta. Kun yliopisto vaihtoi kaupunkia, Engel piirsi Argelanderille toisen observatorion tämän valitsemaan paikkaan. Tähtiä tutkittiin Esplanadin läheisyydessä 1970-luvulle asti ennen kuin kaupungin valot veivät voiton.

Ajatuksia herättäneen vierailun aikana ehdimme pohtia, olisiko Turun yliopiston mahdollista esitellä näyttelyllä omaa mielenkiintoista historiaansa. Se olisi yliopiston käyntikortti ja tärkeä osa identiteettiä, joka ei voi pohjautua vain kilpailuun ranking-asemasta. Ajat ovat tiukat ja tilat nähdään vain kustannuksina, mutta uudenlaisia ratkaisuja voi myös miettiä.

Atlasiltapäivä

 

ti 10.5.2016 klo 12-14, auditorio Greta, Donnerska institutet (Piispankatu 13, Turku)

Atlakset eli  kirjoina ilmestyneet karttakokoelmat ovat merkittävä osa tieteen historiaa. Niissä julkaistut kartat ja tekstit sisälsivät olennaisena pidetyn maantieteellisen, historiallinen ja antropologisen tiedon.

Tiedepiiri järjestää seminaarin, jossa tutustutaan atlasten kulta-aikaan 1600-luvulla. Millaisia atlakset olivat? Mitä ne kertovat aikakauden tieteestä? Miten niitä pitäisi lukea ja tutkia? Vieraanamme on Finlandia-palkittu  tietokirjailija Marjo T. Nurminen, jonka teos Maailma piirtyy kartalle – tuhat vuotta maailmankartan kulttuurihistoriaa ilmestyi viime vuonna.

Seminaarissa lyhyitä esityksiä pitävät Approaching  Religion -lehden Tracing circulations: the case of the Mercator-Hondius atlas (1613) -erikoisnumeroon osallistuneet tutkijat. Marjo T. Nurminen kommentoi esityksiä. Lisäksi tutustumme atlaksiin. Tilaisuudesta saa merkinnän historia-aineiden luentopassiin.

Ilmoittautuminen nettiopsuun  (tai sähköpostilla jantun at utu.fi).viimeistään pe 6.5.2016.

Tervetuloa!

Lisätiedot: Janne Tunturi (jantun at utu.fi;  02-333 5234)

Teemapäivä mittaamisesta

Tiede historiassa, historia tieteessä -tapahtuman jälkeen Tiedepiirin syksy jatkuu tiiviinä. Marraskuussa osa piiristä lähtee ekskursiolle Helsinkiin tutustumaan Sinebrychoffin taidemuseoon ja (tieteen kannalta olennaisempaan) vasta muutama vuosi sitten museoituun Helsingin observatorioon.

Joulukuun 8. päivänä vieraaksemme saapuu keväällä väitellyt Tuukka Perhoniemi. Hän esitelmöi aiheesta “Miksei viljaa voi mitata kengillä?” ja osallistuu seminaariin, jossa keskustellaan oheislukemiston ja esitelmän pohjalta. Puhumme mittaamisen historiasta, mittayksiköiden synnystä ja mittaamisen merkityksestä. Todennäköisesti myös mittaamme asioita ja ilmiöitä. Luvassa on vauhdikas ja ajatuksia herättävä iltapäivä. Lisätietoja löydät opetussivultamme.

Tieteen ja tietämisen historiaa 5 op aineopintoina (& syventäviä opintoja)

1.9. alkaen yleisessä historiassa voi suorittaa tieteen historiaa 5 op aineopintojen kohdassa A3.5. Suoritukseen kuuluu kolme jännittävää kirjaa:
Fara, Patricia: Science. A Four Thousand Year History (2010)
Livingstone, David N.: Putting Science in Its Place. Geographies of Scientific Knowledge (2003)
Daston, Lorraine: Wonders and the Order of Nature, 1150–1750 (1998), luku V: Monsters: A Case Study
Teoksia ei tentitä kirjatentteinä vaan ne kuuluvat uusiin moodle-tehtäviin, joihin voit käydä tutustumassa jo etukäteen Yleisen historian moodle-alueella. 
Myöhemmin syksyllä järjestämme teemapäiviä ja seminaareja, jotka kestävät kevääseen asti. Myös niiden avulla voit suorittaa 5 op tieteen historiaa!

Syventävissä opinnoissa tieteen historia yhdistyy aatehistoriaan. Kirjapaketti on tällainen:
Raj, Kapil: Relocating Modern Science. Circulation and the Construction of Scientific Knowledge in South Asia and Europe, Seventeenth-Nineteenth Centuries (2007)
Viroli, Maurizio: Machiavelli’s God (2010)
Isis-lehden teemaosio Performing Science (Isis, Vol. 101, No. 4, 2010, Focus-osio s. 775-828, löytyy Nellin kautta)

 

Tieteen historian opintopiiri 4.4.

Opintopiirissä keskustellaan kolmen artikkelialustuksen pohjalta tutkimusmatkailun ja taiteen välisestä suhteesta, psykoanalyysin ja historian tarjoamien näkökulmien yhteensovittamisen mahdollisuuksista ja kansallisvaltioiden rajat ylittävistä näkökulmista tieteen opettamisessa ja harjoittamisessa.

Luettavina ovat seuraavat artikkelit:

Quilley, Geoff. Introduction: mapping the art of travel and exploration. Journal of Historical Geography 43 (2014), s. 2-8.

Scott, Joan W. The incommensurability of psychoanalysis and history. The Third Annual History and Theory Lecture. History and Theory 51 (2012), s. 63-83.

Simon, Josep. Cross-national education and the making of science, technology and medicine. History of Science 50 (2012), s. 251-256.

Tieteen historian opintopiirin kevätkausi huipentuu seminaaripäivään 25.4.

Opintopiirin kevätkausi huipentuu perjantaina 25.4. järjestettävään seminaaripäivään, jonka teemana on ajattelun tutkimuksen haasteet ja erilaisten lähdeaineistojen mahdollisuudet tieteen historian tutkimuksessa. Seminaaripäivän aikana kuullaan Valtteri Viljasen ja Petri Pajun esitelmät. Lisäksi opintopiiriläiset esitelmöivät erilaisten lähdeaineistojen (instrumentit, päiväkirjat ja kirjeet ja julkaistut tieteelliset tekstit) käytöstä tieteen historian tutkimuksen lähtökohtana.

Seminaaripäivän ohjelma:

9.30-10.45 Valtteri Viljasen esitelmä ”Tulkinnalliset haasteet teoreettisten ajattelijoiden historiallisessa tutkimuksessa”. Paikkana kokoushuone Tempo (Minerva 2 krs.)

10.45-11.00 Kahvitauko

11.00-12.30 Opiskelijoiden esitelmiä: erilaiset lähdeaineistot tieteen historian tutkimuksen lähtökohtina. Paikkana Tempo (Minerva 2 krs.)

12.30-13.30 Lounastauko

13.30-14.45 Petri Pajun esitelmä ”Akateemikko joka vaikeni innovaatioistaan: Erkki Laurila, tiede ja tekniikka”. Paikkana seminaarihuone Jäntere (Minerva 1 krs.)

Tieteen historian opintopiiri 14.3.

Opintopiiri kokoontui keskustelemaan medikalisaatiosta Eero Lahelman artikkelin ”Medikalisaation juurilta nykypäivään” (Duodecim 2002;119). Lisäksi globaalihistorian teeman innoittamina pohdittiin koloniaalisen tieteen historian tutkimuksen keskeisiä kysymyksiä David Arnoldin teoksesta ”Science, Technology and Medicine in Colonial India” esitettyjen näkemysten pohjalta.

Tieteen historian opintopiiri 21.2.

Opintopiirin keskustelunaiheena tieteen historian ja globaalihistorian välinen suhde Marwa Elshakryn, Simon Schafferin ja Sujit Sivasundaramarin ajatusten pohjalta. Lisäksi keskustelua tieteellisen tiedon sosiaalisista ulottuvuuksista. Katso Simon Schafferin puheenvuoro ”Enlightened Knowledge and Global Pathways” Writing the History of the Global. Challenges for the 21st century – seminaarissa tästä.

Tieteen historian opintopiirin kevään 2014 aikataulu

Tieteen historian opintopiirin kokoontumiset keväällä 2014

Jo kahden lukuvuoden ajan menestyksekkäästi toiminut tieteen historian opintopiiri jatkaa toimintaansa myös tänä lukuvuonna. Kevään ohjelmassa on muun muassa keskustelua artikkelialustusten, lukupakettien ja esitelmien pohjalta. Opintopiirissä tieteen historiaa käsitellään ajallisesti ja maantieteellisesti laajasti teoreettisia ja metodologisia kysymyksiä unohtamatta.

Pe 17.1. klo 10-12 Aikalassa (Historicum, 2 krs.)

Ma 27.1. klo 16.30-19, Mikron luentosali, Kiinamyllynkatu 13. Mahdollisuus osallistua Asklepios-ohjelman luennolle Mielen historia

Pe 31.1. klo 12-14 Aikalassa. Artikkelialustuksia.

Pe 21.2. klo 12-15 Aikalassa. Lukupaketti tieteen historian ja globaalihistorian välisestä suhteesta.

Pe 14.3. klo 9.00 – 11 Seminaarihuone E221 (Minerva 2 krs). Artikkelialustuksia.

Pe 4.4. klo 12-15 Aikalassa. Artikkelialustuksia.

Pe 25.4. Seminaaripäivä. Ohjelma, ajankohta ja paikka ilmoitetaan myöhemmin.