Humboldtin lahja

Humboldt

Tiedepiiri harrastaa myös yliopistohistoriaa ja kävi kuuntelemassa jenalaisen professori Michael Maurerin esitelmän Wilhelm von Humboldtista. Maurer (s. 1954) on arvostettu kulttuurihistorioitsija. Humboldt (1767-1835) taas tunnetaan Berliinin yliopiston suunnittelijana, jonka ideat vaikuttivat ratkaisevalla tavalla siihen, miten yliopistojen tehtävät 1800-luvulla määriteltiin. Hänen veljensä Alexander on Tiedepiirin suuria suosikkeja.

Wilhelm von Humboldt oli filologi, diplomaatti, filosofi ja virkamies, jonka vaiheita Maurer on selvittänyt elämäkerrassa Wilhelm von Humboldt:  Ein Leben als Werk (2016). Kirjan tapaan luento seurasi Humboldtin elämää kronologisessa järjestyksessä, jossa Berliinin yliopiston perustaminen tapahtuu viimeisen kolmanneksen alussa. Roomassa ollut diplomaatti ja tunnustettu filologi käytti tällöin 16 kuukautta uuden preussilaisen yliopiston synnyttämiseen. Humboldt halusi luoda korkeakoulun, jossa opiskelleet valmistuivat vähitellen yhteiskunnallisiin tehtäviin. Yliopistossa piti myös tutkia ja tehdä tiedettä. Opiskelun ei kuitenkaan tarvinnut noudattaa tieteenalojen rajoituksia: tärkeintä oli olla luentojen ja kirjojen äärellä, oppia niistä olennaisin.

Maurer viittasi vain lyhyesti Humboldtin yliopistoideaalin patrioottiseen taustaan; kyse oli Preussin vastaiskusta Ranskalle, joka oli Napoleonin sodissa repinyt rikki muun ohessa paikallisen opetusjärjestelmän. Se luotiin uudestaan Berliinissä, mutta samalla tavoitteeksi luoda myös virkamiesten ja valtiolle uskollisten (mies)kansalaisten yhteisö, jonka varaan Preussi, ja unelmissa myös kokonainen Saksa, saattoi rakentaa uutta valtiota.

Alexander von Humboldt jäi Maurerilta, samoin kuin monilta muilta humboldtilaisen yliopiston tutkijalta, veljensä varjoon. Alexander oli 1800-luvun alkupuolen ehkä vaikutusvaltaisin luonnontieteilijä. Hän oli organisoija, matkustaja, laitehullu ja mittaaja, joka ei ajatellut maailmaa koskevan tiedon tulevan vain kirjoista ja luennoista. Veljesten rinnakkainasettaminen syventäisi todennäköisesti molempien kuvaa.

Maurer viipyi kauan vanhenevassa Wilhelm von Humboldtissa, joka ylisti vapaaehtoista yksinäisyyttä, kuljeskelua ja kirjeiden parissa vietettyä aikaa. Yhteys nuorempaan, yhteisöllistä yliopistoelämää  korostaneeseen pedagogiin ei välttämättä näytä itsestäänselvältä. Elämässä on yllättävät käänteenä, mutta sekä humboldtilaisessa pedagogiassa että tämän myöhäisvaiheen psykologiassa on yhteinen pohja:  ihminen tarvitsee aikaa ajatella ja mahdollisuuden ajelehtia.

Vierailu Yliopistomuseossa

IMG_2165Tiedepiiri aloitti kesäkuunsa tutustumalla Turun akatemian ja Helsingin yliopiston historiaan. Matkamme kohteena oli Helsingin yliopiston museo, jonka tehtävänä on säilyttää ja esitellä yliopiston 376-vuotista historiaa.  Keskustelimme yhteistyöstä ja tutustuimme päärakennuksen näyttelyyn sekä observatorioon.

Käsitystä Helsingin yliopiston historiasta hallitsee Matti Klingen johdolla kirjoitettu kolmiosainen teossarja, joka ilmestyi sen 350-vuotisjuhlien yhteydessä. Vierailu museossa kuitenkin todisti, että näyttelyillä ja esineillä on paljon annettavanaan, kun hahmotetaan yliopiston historiaa ja sen merkitystä yhteiskunnalle. Näyttely herätti henkiin sen tieteen, tutkimuksen ja instituutioiden maailman, joka tällä hetkellä joutuu puolustamaan itseään ja perustelemaan merkitystään.

Aina ei ole ollut näin. Helsinkiin observatorio esitteli yliopiston tähtitieteen historiaa, mutta rakennus myös heijasteli professori F. W. A. Argelanderin asemaa. Tämä oli todistanut Turun palon Engelin piirtämästä observatoriosta. Kun yliopisto vaihtoi kaupunkia, Engel piirsi Argelanderille toisen observatorion tämän valitsemaan paikkaan. Tähtiä tutkittiin Esplanadin läheisyydessä 1970-luvulle asti ennen kuin kaupungin valot veivät voiton.

Ajatuksia herättäneen vierailun aikana ehdimme pohtia, olisiko Turun yliopiston mahdollista esitellä näyttelyllä omaa mielenkiintoista historiaansa. Se olisi yliopiston käyntikortti ja tärkeä osa identiteettiä, joka ei voi pohjautua vain kilpailuun ranking-asemasta. Ajat ovat tiukat ja tilat nähdään vain kustannuksina, mutta uudenlaisia ratkaisuja voi myös miettiä.