Podcasteja ja videoita

Kesän sadepäivinä voi lukea kirjoja, mutta podcasteja ei kannata unohtaa. Tässä muutama suositus:

BBC:n legendaarisessa In Our Time -sarjassa Melvyn Bragg keskustelee vieraidensa kanssa historiasta, tieteestä ja kulttuurista. Kuulijoita ei aliarvioida ja vierailijat ovat innostuneita asiantuntijoita. Vanhemmat lähetykset löytyvät sarjan sivuilta BBC Radio 4 – In Our Time. Tieteen historia on suosituimpia teemoja: alkuun kannattaa tutustua vaikkapa ohjelmiin mikroskoopin popularisoija Robert Hookesta, vuoden 1816 kesän kylmyydestä tai P=NP-ongelmasta.

Ylen Tiedeykkösen tallennearkistot eivät ole yhtä laajat. Joka tapauksessa kannattaa kuunnella uusin ohjelma keskiaikaisesta tähtitieteestä. Sisko Loikkasen haastateltavana ehdoton asiantuntija, Tapio Markkanen.

Ylen Elävä arkisto tarjoaa myös erinomaisia aikansa tiedekäsitystä valottavia ohjelmia. Esimerkiksi C. P. Snow’n klassinen väite kahdesta tieteellisestä kulttuurista sai vuonna 1967 pohtijoikseen mm. Rolf Nevanlinnan, Irmeli Niemen, Raimo Lehden ja Päiviö Tommilan! Kaksi kulttuuria – keskustelua humanistien ja luonnontieteilijöiden välisestä juovasta

Humanistisen tiedekulttuurin puolella kesän yksi tapahtumista on ollut taidehistorioitsija Aby Warburgin syntymän 150-vuotisjuhlan kunniaksi Lontoossa kesäkuussa järjestetty seminaari. Kyse ei ollut vain taidehistorian oman historian kannalta merkittävästä tapahtumasta, sillä Warburgin ajattelun säikeet ovat ulottuneet paljon kauemmas humanistisen tutkimuksen kentällä. Esimerkiksi historioitsijat Carlo Ginzburg, Robert Darnton. Lorraine Daston ja Quentin Skinner olivat myös mukana.
Seminaarin tallenteet ovat nyt nähtävillä sen sivuilta.

 

Vierailu Yliopistomuseossa

IMG_2165Tiedepiiri aloitti kesäkuunsa tutustumalla Turun akatemian ja Helsingin yliopiston historiaan. Matkamme kohteena oli Helsingin yliopiston museo, jonka tehtävänä on säilyttää ja esitellä yliopiston 376-vuotista historiaa.  Keskustelimme yhteistyöstä ja tutustuimme päärakennuksen näyttelyyn sekä observatorioon.

Käsitystä Helsingin yliopiston historiasta hallitsee Matti Klingen johdolla kirjoitettu kolmiosainen teossarja, joka ilmestyi sen 350-vuotisjuhlien yhteydessä. Vierailu museossa kuitenkin todisti, että näyttelyillä ja esineillä on paljon annettavanaan, kun hahmotetaan yliopiston historiaa ja sen merkitystä yhteiskunnalle. Näyttely herätti henkiin sen tieteen, tutkimuksen ja instituutioiden maailman, joka tällä hetkellä joutuu puolustamaan itseään ja perustelemaan merkitystään.

Aina ei ole ollut näin. Helsinkiin observatorio esitteli yliopiston tähtitieteen historiaa, mutta rakennus myös heijasteli professori F. W. A. Argelanderin asemaa. Tämä oli todistanut Turun palon Engelin piirtämästä observatoriosta. Kun yliopisto vaihtoi kaupunkia, Engel piirsi Argelanderille toisen observatorion tämän valitsemaan paikkaan. Tähtiä tutkittiin Esplanadin läheisyydessä 1970-luvulle asti ennen kuin kaupungin valot veivät voiton.

Ajatuksia herättäneen vierailun aikana ehdimme pohtia, olisiko Turun yliopiston mahdollista esitellä näyttelyllä omaa mielenkiintoista historiaansa. Se olisi yliopiston käyntikortti ja tärkeä osa identiteettiä, joka ei voi pohjautua vain kilpailuun ranking-asemasta. Ajat ovat tiukat ja tilat nähdään vain kustannuksina, mutta uudenlaisia ratkaisuja voi myös miettiä.

Syksyn seminaarin tunnelmia

Tiedepiiri järjesti Turun yliopistolla lokakuussa 2014 kaksipäiväisen Tiede historiassa, historia tieteessä -seminaarin. Seminaarin tavoitteena oli luoda katsaus tieteen historiaan nuorten tutkijoiden näkökulmasta sekä synnyttää uusia kontakteja samankaltaisista teemoista kiinnostuneiden ihmisten välille. Onnistuneen tapahtuman tunnelmiin voi nyt palata vaikkapa oheisten valokuvien avulla.

Lisätietoa Tiede historiassa, historia tieteessä -seminaarista

DSC_0733_leikattu

CSC_0850

CSC_0839

CSC_0848

DSC_0788_muokattu

CSC_0842

Tieteen historian viemää Tukholmassa

Kirjoittajat: Johanna Skurnik ja Mari Tanninen

Osallistuimme Tiedepiirin edustajina Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian alaisuudessa toimivan Centrum för vetenskapshistorian 25-vuotisjuhlaseminaariin perjantaina 6.12. Ennakko-odotuksemme tilaisuuden suhteen olivat korkealla, sillä juhlapuhujien joukossa oli tunnettujen eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten tieteen historian instituutioiden, kuten Oxfordin ja Harvardin tieteen historiallisten museoiden ja kokoelmien, edustajia.

Matkamme kohti Ruotsia alkoi torstaiaamuna. Laivalla vietetty päivä sujui rattoisasti Tiedepiirin kevätkautta ja syksyn seminaaria suunnitellessa. Ajatustyön lomassa tutustuimme myös Viking Amorellan ostosmahdollisuuksiin. Sateiseen Tukholmaan saavuimme illansuussa ja kiertelimme vielä ihastelemassa kaupungin näyttävää jouluvalaistusta. Yön vietimme laivahostellissa vanhan kaupungin kupeessa.

IMG_7067

Jouluista Tukholmaa

Centrum för vetenskapshistorian 25-vuotisjuhlallisuudet käynnistyivät perjantaina Tiedeakatemian Klubbvillan-huvilassa tarjotulla yhteisellä lounaalla, jonka aikana tutustuimme muihin seminaarivieraisiin. Kaiken kaikkiaan tapahtumassa oli noin kolmekymmentä osanottajaa.

Lounaan jälkeen siirryimme akatemian päärakennukseen kuuntelemaan seminaarin puheenvuoroja. Tapahtuman yhteiseksi teemaksi oli valittu Jubilees and anniversaries, science and history. What even figures can do. Tämän otsikon tiimoilta puhujat ottivat kantaa muun muassa historioitsijoiden ja luonnontieteilijöiden välisiin keskusteluihin, esineiden käyttöön tieteen historian lähdeaineistona sekä museoiden kaksoisrooliin tutkimusinstituutioina ja tieteen historian popularisoijina. Lisäksi Centrum för vetenskapshistorian perustaja, professori Tore Frängsmyr kertoi keskuksen sekä koko Kuninkaallisen tiedeakatemian historian käännekohdista.

IMG_7082

Tiedeakatemian päärakennus

Kokonaisuudessaan seminaaripäivä oli pieneksi jääneestä osallistujajoukostaan huolimatta onnistunut. Sen aikana pidetyt puheenvuorot korostivat tieteen historian ajankohtaisuutta sekä peilasivat kiinnostavalla tavalla alan asemaa ja traditioita eri maissa. Monet esiin nostetuista teemoista, kuten humanististen alojen ja luonnontieteiden välinen rajankäynti sekä tieteen teon käytännöt ovat olleet huomion kohteina myös Tiedepiirin kokoontumisissa. Omasta näkökulmastamme päivän kiinnostavinta antia olivat uusmaterialistista ajattelua sivunneet sekä esinelähteiden käyttöön ja niiden elinkaarien dokumentointiin liittyneet pohdinnat. Tilaisuuden juhlavasta luonteesta huolimatta keskustelua käytiin välillä myös virkistävän kriittisessä sävyssä.

Matkajärjestelyidemme takia jouduimme jättämään väliin seminaaria seuranneen juhlaillallisen. Centrum för vetenskapshistorian johtaja Karl Grandin oli pahoillaan, ettemme voineet jäädä jatkamaan päivän mittaan virinneitä keskusteluja, mutta toivotti meidät myös jatkossa tervetulleiksi.