Tiedepiiri aloitti kesäkuunsa tutustumalla Turun akatemian ja Helsingin yliopiston historiaan. Matkamme kohteena oli Helsingin yliopiston museo, jonka tehtävänä on säilyttää ja esitellä yliopiston 376-vuotista historiaa. Keskustelimme yhteistyöstä ja tutustuimme päärakennuksen näyttelyyn sekä observatorioon.
Käsitystä Helsingin yliopiston historiasta hallitsee Matti Klingen johdolla kirjoitettu kolmiosainen teossarja, joka ilmestyi sen 350-vuotisjuhlien yhteydessä. Vierailu museossa kuitenkin todisti, että näyttelyillä ja esineillä on paljon annettavanaan, kun hahmotetaan yliopiston historiaa ja sen merkitystä yhteiskunnalle. Näyttely herätti henkiin sen tieteen, tutkimuksen ja instituutioiden maailman, joka tällä hetkellä joutuu puolustamaan itseään ja perustelemaan merkitystään.
Aina ei ole ollut näin. Helsinkiin observatorio esitteli yliopiston tähtitieteen historiaa, mutta rakennus myös heijasteli professori F. W. A. Argelanderin asemaa. Tämä oli todistanut Turun palon Engelin piirtämästä observatoriosta. Kun yliopisto vaihtoi kaupunkia, Engel piirsi Argelanderille toisen observatorion tämän valitsemaan paikkaan. Tähtiä tutkittiin Esplanadin läheisyydessä 1970-luvulle asti ennen kuin kaupungin valot veivät voiton.
Ajatuksia herättäneen vierailun aikana ehdimme pohtia, olisiko Turun yliopiston mahdollista esitellä näyttelyllä omaa mielenkiintoista historiaansa. Se olisi yliopiston käyntikortti ja tärkeä osa identiteettiä, joka ei voi pohjautua vain kilpailuun ranking-asemasta. Ajat ovat tiukat ja tilat nähdään vain kustannuksina, mutta uudenlaisia ratkaisuja voi myös miettiä.
Tiedepiiri 